Luovan alan yrittäjä säästää eläkepäivien varalle – ”Eläkeunelmia ei YEL-maksuilla kustanneta”

– Matkustelen paljon työn puolesta ja vapaa-ajalla. Tämä vapaa elämäntapa sopii minulle. Haluan joustavuutta myös eläkepäiville, perustelee ravintoloihin, hotelleihin ja elintarvikkeisiin erikoistuneen bränditoimisto Brinnan perustaja Kia Arpia kiinnostustaan sijoittamiseen.

Arpia osallistui tiistaina Mimmit sijoittaa -blogin kirjoittaja ja perustaja Pia-Maria Nickstömin sekä tuottaja ja osakas Hanna Tikanderin järjestämään Mimmit sijoittaa -tilaisuuteen Helsingissä. Parin tunnin aikana järjestäjien tarkoitus on kertoa perustiedot sijoittamisesta ja kannustaa alkuun rahastosijoittamissa.

Arpia perusti osakeyhtiönsä vajaa puolitoista vuotta sitten. Nyt kirjanpitäjältä tuli tiliinpäätös, jonka mukaan Arpia pystyisi nostamaan hieman osinkojakin.

– Ajattelin, että mietin vähän pidemmällä. Kulutan rahat ruokaan ja matkustelemiseen myös eläkepäivillä. Nyt pohdin, miten rahoja kannattaisi sijoittaa, nostanko palkkaa ja maksan verot ja sijoitan sen jälkeen jäävillä rahoilla vai sijoitanko yrityksen nimissä. Luulen että molempia, Arpia sanoo.

Vaakakupissa painaa monta asiaa. Yksi Arpian eri alojen yrittäjistä koostuvaa lähipiiriä puhuttanut aihe on YEL-maksun määrä ja se, mitä sillä saa. Arpia kokee maksun pakollisena pahana ennemmin kuin eläketurvan takaajana.

– YEL-maksuilla ei minun eläkeunelmiani kustanneta. En usko, että jään koskaan työttömäksi, koska olen joustava ja yritteliäs. Pahimman sattuessa keksisin aina jotakin. Minulla on myös vakuutuksia työkyvyttömyyden varalle. Siksi mietin, satsaanko mieluummin sijoitusrahastoihin kuin YEL-maksuihin, Arpia pohtii.

Heikko luotto YEL:iin on ongelma

Suomen Yrittäjät kannattavat yrittäjän vapautta päättää itse, miten eläketurvansa kanssa toimii. Sijoittaminen kertoo siitä, että yritystoiminta on niin kannattavaa, että siitä jää yli sen verran rahaa, että on mitä sijoittaa.

Samalla on hyvä muistaa, että yrittäjän sosiaaliturva perustuu YEL:iin ja YEL-tulo vaikuttaa yrittäjän sosiaaliturvaan, kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi on hänen eläke- ja sosiaaliturvansa. Työttömyysturvan alaraja nousi 12 816 euroon tänä vuonna.

Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.

Lue lisää: YEL-epäluottamus uhkaa yrittäjän sosiaaliturvaa – Yhä useampi tekee, kuten Susan ja luottaa ”henkilökohtaiseen ratkaisuun”

Suomen Yrittäjien tavoite on, että järjestelmästä luotaisiin yksinkertaisempi ja ymmärrettävämpi.

–Edelleen tavoitteena on, että pakollisen YEL-järjestelmän piirissä olevat saisivat aina ”rahoilleen vastinetta” eli ansiosidonnaista sosiaaliturvaa eri järjestelmistä. Tämä lisäisi osaltaan luottamusta järjestelmään. On myös tärkeää muistaa, että YEL on vakuutus, ei sijoitus ja siksi niiden vertaaminen ei välttämättä ole kovinkaan hedelmällistä, Suomen Yrittäjien tavoite työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Lue myös: YEL-järjetelmää kehitettävä yksinkertaisemmaksi ja helpommin ymmärrettäväksi

Sijoittaminen kiinnostaa laajasti

Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander jakavat sijoittamisen sanomaa omien herätyksiensä innoittamina. Nickström aloitti sijoittamisen, kun hän pankin tapaamisessa myöntyi pankin tarjoamaan sijoitustuotteeseen, mutta joka ei sitten tuottanutkaan juuri mitään.

– Olin 22-vuotias kauppatieteen kandi, ja silti pankin tapaamisessa kaikki meni yli hilseen. Jälkeenpäin tajusin, että en miettinyt ostopäätöstäni enkä tiennyt, mistä maksoin. En myöskään päässyt tarkastelemaan salkkuni sisältöä, eli en tiennyt, mihin sijoitin, Nickström kertoo.

Hän mietti, miten minun muilla aloilla työskentelevät kaveri ymmärtäisivät, jos hän ei kauppatieteilijänä ymmärrä pankin sijoitusneuvoja. Hän perehtyi sijoittamiseen ja alkoi kirjoittaa siitä blogia.

Hanna Tikander luki blogia ja pyysi Pia-Mariaa käymään kädestä pitäen läpi, mistä sijoittamisessa on kyse.

– Ajattelin, että ehkä muitakin voisi kiinnostaa. Ensimmäinen Mimmit sijoittaa -tapahtuma varattiin loppuun nopeasti, ja kiinnostuneita oli 4 000, Tikander kertoo.

Nickström ja Tikander korostavat, että sijoittamiseen ei tarvitse koulutusta tai valtavia varoja. Usein jo 15 eurolla kuukaudessa pääsee rahastosijoittamisessa alkuun. Se on yhtä lailla sijoittamista kuin mikä tahansa muukin sijoittamisen muoto.

– Pörssin sukupuolijakauma on miesvoittoinen. Toivomme, että mahdollisimman moni aloittaisia mahdollisimman aikaisin, jotta pääsisimme kohti tasa-arvoisempaa pörssiä, Nickstöm sanoo.

Maaliskuussa Nickström ja Tikander perustivat Mimmit sijoittaa Oy:n.

– Yritys syntyi kysynnästä. Järjestämme tapahtumia, teemme puhekeikkoja ja kaupallisia yhteistöitä brändin ympärille, Nickström kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi