Yksinyrittäjäkysely: verkostoilla suuri merkitys helsinkiläisille yksinyrittäjille – myös alihankkijoiden käyttäminen yleistä

Helsinkiläisistä yksinyrittäjistä valtaosa (89 %) toimii yhteistyöverkostossa samaa toimialaa edustavan tai omaa toimintaansa täydentävän yrittäjän kanssa, selviää Suomen Yrittäjien kolmen vuoden välein tekemästä yksinyrittäjäkyselystä. Myös alihankkijoiden käyttäminen on yleistä (65 %) helsinkiläisillä yksinyrittäjillä.

Verkostojen merkitys yksinyrittäjille korostuu Helsingissä

Yksinyrittäjien toimintaan liittyy vahvasti verkostomainen toimintatapa, joka on Helsingissä vielä muuta maata yleisempää. Helsinkiläisistä yksinyrittäjistä 30 prosenttia kertoi toimivansa yhteistyöverkostossa 2–3 samaa toimialaa edustavan tai omaa toimintaansa täydentävän yrittäjän kanssa, 25 prosenttia 4–5 yhteistyökumppanin ja 27 prosenttia vähintään kuuden yhteistyökumppanin kanssa. Yksi kumppani on seitsemällä prosentilla vastaajista. Ilman kumppaneita toimii Helsingissä vain 11 prosenttia (koko maassa 15 %) yksinyrittäjistä.

– Verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa tuo erilaisia hyötyjä. Kumppaniverkostojen kautta voi tavoittaa laajemmat markkinat ja tarjota yhdessä asiakkaille suurempia kokonaisuuksia, toimia alihankkijana toimintaketjuissa ja tehdä hankintoja kumppaniyrittäjiltä. Myös kuluja voi säästää esimerkiksi neuvottelemalla yhdessä edullisempia hintoja sekä jakamalla toimitilakuluja, sanoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Helsinkiläiset yksinyrittäjät käyttävät myös usein alihankkijoita palveluja tarjotessaan. Vastaajista 65 prosenttia ilmoitti käyttävänsä alihankkijoita (koko maa 55 %). Puolella yksinyrittäjistä on vähintään kaksi alihankkijaa.

Yksinyrittäjien ansiotaso loivassa nousussa

Yksinyrittäjien tulotaso on edelleen matala, mutta kehittynyt hieman parempaan suuntaan koko maassa. Helsinkiläisistä yksinyrittäjistä 30 prosenttia ilmoitti tienaavansa alle 2 000 euroa bruttona kuukaudessa, kun koko maassa osuus on 14 prosenttiyksikköä korkeampi, 44 prosenttia. Vastanneista 43 prosenttia tienaa 2 000–3 999 bruttona kuukaudessa, kun koko maassa osuus on 37 prosenttia. Pienituloisuus on Helsingissä harvinaisempaa, mutta toisaalta Helsingissä on muuta maata korkeampi hintataso.

Vanhuuden päiviin varautumisesta helsinkiläisistä vastaajista 57 prosenttia ilmoittaa keinoksi sijoitustoiminnan, kun koko maassa lukema on 48 prosenttia. Rahaa säästämällä varautuu 36 prosenttia (koko maa 33 %) ja riittävästi YEL-maksua maksamalla 36 prosenttia (koko maa 31 %).

Koronakriisi on vaikuttanut kasvuhaluihin

Yksinyrittäjien kasvuhalu on edelleen korkea, mutta laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna Helsingissä ja koko maassa. Kaikista vastanneista ja helsinkiläisistä noin puolet kertoi, että korona heikensi yrityksen toimintaa hyvin merkittävästi tai jonkin verran.

Helsinkiläisistä vastaajista 54 prosenttia tavoittelee maltillista tai voimakasta kasvua. Edellisessä vuoden 2019 kyselyssä kasvua tavoitteli 13 prosenttiyksikköä suurempi joukko yksinyrittäjiä. Tärkeimmäksi kasvukeinoksi arvioitiin verkostoituminen kumppaneiden kanssa (40 %), uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (37 %) ja työntekijän palkkaaminen (34 %).

Yrityksen kasvun esteenä Helsingissä koettiin muuta maata yleisemmin se, että yrityksen toiminta henkilöityy itseen, joten yrittäjä ei halua rekrytoida työntekijää (Helsinki 42 %, koko maa 33 %), eikä yrittäjä voi lisätä omaa työaikaansa (53 %). Taustalla on palveluiden suuri osuus vastaajista ja yrityksen toiminnan perustuminen yrittäjän omaan osaamiseen. Kasvun esitienä koettiin myös, että työllistäminen sisältää riskejä (31 %) ja on kallista (24 %).

Näin kysyttiin

Suomen Yrittäjät toteuttaa Yksinyrittäjäkyselyn joka kolmas vuosi. Kyselyyn vastasi 138 helsinkiläistä yksinyrittäjää ja koko maassa yhteensä 2 290 yksinyrittäjää. Kyselyn vastausaika oli 19.4-3.5.2022.
Helsinkiläisistä vastaajista 54,8 prosenttia oli miehiä ja 44,5 prosenttia naisia, muu 0 prosenttia ja 0,7 prosenttia ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan.
Alle 45-vuotiaita oli 17 prosenttia, 45–54-vuotiaita 69 prosenttia ja 65 tai yli oli 14 prosenttia.
Yli 10 vuotta yrittäjänä toimineita oli 47 prosenttia, 3–10 vuotta toimineita 41 prosenttia ja alle kolme vuotta toimineita 12 prosenttia.
Kokoaikaista/päätoimista yrittäjyys oli 87 prosentilla, ja 82 prosenttia toimi palvelualoilla.
Korkeakoulututkinto oli 70 prosentilla ja ammatillinen tai muu tutkinto 30 prosentilla.

Tutustu Yksinyrittäjäkyselyyn tarkemmin tästä.