Yrittäjäjärjestöjen jäsenkysely julkisista hankinnoista
Yrittäjäkyselyn vastauksista näkyi epäusko julkisten hankintojen tasapuolisuuteen. Yrittäjät epäilevät hyväveliverkostojen vaikuttavan taustalla.
Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 35 miljardin euron arvosta. Pääkaupunkiseudulla noin kahdeksalla miljardilla.
Uusi hankintalaki astui voimaan 2017. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa kilpailutuksissa. Uuden hankintalain mukaan, esimerkiksi isot hankinnat on jaettava osiin osiin, ellei ilmene hyvin perusteltua syytä toimia toisin.
Pääkaupunkiseudun Yrittäjät teki jäsenilleen kyselyn pääkaupunkiseudun kuntien julkisten hankintojen toimivuudesta. Vastaajia oli hieman alle 500. Suurin osa vastaajista oli Espoon Yrittäjien jäseniä. Vastaajista 69 % on osallistunut kilpailutuksiin ja heistä 65 % on päässyt toimittajiksi.
Kuntien hankintapolitiikka koetaan kyselyn vastaajien mielestä lyhytnäköiseksi ja sen uskotaan keskittyvän vain lyhyen aikavälin kustannusten säästöihin. Julkisten hankintojen kilpailutusten arvellaan painottuvan suurimmaksi osaksi hintoihin. Eettisillä näkökohdilla, innovaatioilla ja parhaimmilla ratkaisulla ei uskottu olevan merkitystä.
Vastaajat uskovat, että pienhankinnat tehdään Espoon kaupungissa siten, että tilataan tutulta toimittajalta suoraan kilpailuttamatta.
Vapaita kommentteja pienhankinnoista:
”Hyvävelijärjestö toimittaa”
”Tilaa samoilta toimittajilta tai sisäpiiriltä, josta tilaajan edustajat saa suoraan tai välillisesti etua.”
Kaavio. Vastaajat uskovat, että pienhankinnat tehdään Espoon kaupungissa siten, että tilataan tutulta toimittajalta suoraan kilpailuttamatta.
Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin. Osaselitys lienee siinä, että julkisia hankintoja ja niiden toimintamekanismeja ei tunneta tarpeeksi. Julkisissa hankinnoissa läpinäkyvyys, kuten myös hankintalain ydin – avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys – ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä. Niitä myös vastaajat painottivat.
Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden käsitys on perinteisesti ollut se, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Kyselystä syntyneessä keskustelussa on tuotu esille, että suuntaus on kallistunut yhä isompiin kokonaisuuksiin. Päinvastoin kuin lain yksi tavoitteista. Asiaa pohtiessa on hyvä ottaa huomioon, että suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 % on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.
Hankintalain uudistuksen ei nähty vaikuttaneen mitenkään pienten yritysten asemaan julkisissa hankinnoissa. Myöskään hankintalain henkeä ei ole noudatettu vastaajien mielestä.
Parhaimmat ratkaisut ja innovaatiot kumpuavat useimmiten kuitenkin pienistä yrityksistä. Kaupunki on pienelle yritykselle tärkein asiakas ja referenssi, kun isolle konsernille sama toimitus saattaa olla vain pyöristysvirheen luokkaa. Kaupunki hyötyy monella tavalla, kun myös pienyrityksille annetaan mahdollisuus päästä toimittajiksi.
Pallo yhteistyön kehittämiseksi on Espoon kaupungilla. Läpinäkyvä viestintä hankinnoista, vuoropuhelu ja konkreettiset toimet tukea hankinnoilla pienyrityksiä ovat avain kohti hyviä hankintoja ja tyytyväisempää yrittäjäkuntaa.
Lisätietoja tutkimuksesta antaa hankintaneuvoja Pentti Komssi.
Muista hyödyntää hankintaneuvojan palveluita
Onko yritykselläsi tuotteita ja palveluita, mitkä sopisivat julkishallinnolle, mutta et tiedä miten pääsisit toimittajaksi?
Tarvitsetko kokenutta opastajaa, että kuinka kunnille, kaupungeille ja virastoille myydään tai säilytään sopimustoimittajana?
Pääkaupunkiseudun Yrittäjien hankintaneuvoja neuvoo, palvelee ja sparraa maksutta julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa.
Pentti Komssi
Hankintaneuvoja
p. 044 343 2045
pentti.komssi@yrittajat.fi
