Yrittäjän perheenjäsenen asema työttömänä paranee – tyhjän päälle jääneelle Tiinalle satelee kysymyksiä
– Erinomaista, että yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva paranee. Lakimuutosta arvostetaan yrittäjäperheissä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Hallitus antoi tänään eduskunnalle lakiesityksen yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvasta.
Lakiesityksessä yrittäjän työttömän perheenjäsenen asema muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi, kun hänellä ei ole omistusta yrityksessä.
– Muutos korjaa räikeän vääryyden. Se kannustaa yrittäjiä tarjoamaan töitä enemmän myös omille perheenjäsenilleen, kun heilläkin on jatkossa muutosturva, Mikael Pentikäinen sanoo.
Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, yrittäjäksi katsomisen edellytyksenä on, että perheenjäsen olisi myös itse yrityksen omistaja. Muussa tapauksessa perheenjäsen on juridisesti työntekijä.
Muutos on Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. Se on johdonmukainen, sillä ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan myös työlainsäädännössä ja eläkelainsäädännössä työntekijöiksi.
Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2019.
Kun ei-omistava perheenjäsen on työntekijä myös työttömyysturvassa, hänelle ei aiheudu epäreiluja oikeudenmenetyksiä väärässä kassassa vakuuttamisesta eikä siitä, että työsuhde on päätetty, vaikka yritys toimii.
Samassa jamassa tuhansia
Suomen Yrittäjien selvitysten perusteella perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksessä.
Yksi heistä on Tiina Starcke, joka menetti ansiosidonnaisen päivärahan, kun TE-toimisto luokitteli hänet yrittäjäksi hänen työskenneltyään miehensä yrityksessä osa-aikaisesti. Starckella ei ole omistuksia eikä päätäntävaltaa miehensä yrityksessä.
Yrittäjät on seurannut Starcken tapausta maaliskuusta saakka, viimeksi elokuussa.
– Hienoa, että asia etenee. Olen pitänyt sille peukkuja. Toivottavasti kukaan ei enää putoa tyhjän päälle, Starcke sanoo.
Starcken tultua julkisuuteen aiheesta hän on saanut lukuisia yhteydenottoja samassa tilanteessa olevilta.
– Yllättäen jo täällä Kokemäellä on monia samassa jamassa olevia. Moni on sanonut, että tietää, mistä puhun. Olen saanut myös soittoja, jossa on kysytty neuvoja vastaavanlaiseen tilanteeseen.
Starcke kertoo harkitsevansa oman yrityksen perustamista. Hän tekee osa-aikaisesti töitä festivaalituottajana, jota työtä olisi mahdollista tehdä yrityksen kautta.
– En osaa vielä sanoa, perustanko yrityksen vai odotanko, että saisin heinäkuussa työttömyysturvaa, jos en työllisty kokoaikaisesti. Työhullu työttömänä ei kyllä ole kovin hyvä yhtälö, hän naurahtaa.
Työssäoloehto 52 viikkoa
Lakiesityksen mukaan perheyrityksessä työskentelevään henkilöön tullaan työttömyyskassassa noudattamaan työntekijöitä koskevia säännöksiä. Poikkeus on työssäoloehdon pituus, joka on 26 viikon sijaan 52 viikkoa.
Perheyrityksessä ja ulkopuolisella työskentely ei jatkossakaan kerrytä ansioturvaa yhtäaikaisesti. Kahdessa paikassa työskentelevän henkilön tulee työttömäksi jäädessään ja molempien työskentelyiden osalta työssäoloehdon täyttäessään valita, kumman työskentelyn perusteella hänelle ansiopäivärahaa maksetaan.
– Tämä jossain määrin hankaloittaa järjestelmän ymmärtämistä. Perheenjäseniä ei ansioturvajärjestelmässä jatkossakaan kohdella täysin yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.
– Kokonaisuutena esityksen vaikutukset ovat toki positiiviset, hän jatkaa.
Nykylaki voi jopa pakottaa lopettamaan yrityksen
Nykylaki on määritellyt ihmisen yrittäjäksi, jos hän työskentelee yrityksessä ja asuu samassa taloudessa yrittäjän kanssa. Perheenjäsenillä tarkoitetaan esimerkiksi yrittäjän avio- ja avopuolisoa sekä lapsia ja vanhempia.
Jotta nykyisin perheenjäsen voitaisiin katsoa työttömäksi ja oikeutetuksi työttömyysetuuteen, hänen työskentelynsä tulisi päättyä työttömyysturvalain yrittäjiä koskevien pykälien mukaisesti.
– Tämä merkitsee pääsäännön mukaan sitä, että koko yritystoiminta pitäisi lopettaa. Vaatimus on ollut aivan kohtuuton. Yrittäjän kanssa elävällä työttömällä ei ole ollut myöskään oikeutta työllistämistä edistäviin palveluihin. Hienoa, että nämä vihdoin muutetaan ja perheenjäsenen asema paranee, Hellstén sanoo.
Lakimuutoksesta aiheutuvat kustannusvaikutukset ovat työttömyysturvan kokonaiskustannuksiin nähden erittäin pienet ja parhaimmillaan sekä työttömyysturvan että valtiontalouden näkökulmasta myönteiset.
Tiina Rantakoski
tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
Kuva: Pauli Reinikainen
