YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

Yrittäjän puolison palkkaturva ei ole läpihuutojuttu
Yrittäjä yllättyi puolisonsa kohtelusta palkkaturva-asiassa. Kuvituskuva: Getty Images
19.3.2026 klo 13:33
Uutinen

Yrittäjän puoliso teki 15 vuotta töitä konkurssiin menneessä yrityksessä – Ikävä yllätys palkkaturvasta: ”Ei mene oikeustajuun”

Tämä teksti on konekäännetty.


KEHA-keskuksen mukaan yrittäjän puolison osalta asioita tutkitaan tarkemmin, vaikka tämä olisikin ollut työntekijä.

Kempeleläisen koneliike Haka Center Oy:n yrittäjä Kalle Piirainen joutui hakemaan yrityksensä konkurssiin helmikuun loppupuolella. Yhtiöllä oli konkurssin hetkellä takanaan 38-vuotinen historia kolmen eri yrittäjän vetämänä. Piiraisen vastuulla yritys oli vuodesta 2011.

Konkurssihakemus oli Piiraisen ainoa vaihtoehto, kun saneeraushakemus hylättiin ja rahoituskuvioita ei saatu järjestymään. Yrittäjän mukaan ongelmana Suomessa on pk-yritysten rahoituksen puute, ja puuttuva vastuu rahoittamisesta.

– Mielestäni rahoittajan pitäisi kantaa osittainen riski yrityksien rahoittamisesta. Tällöin olisi molempien intresseissä koettaa hakea kestävää ratkaisua jotta yritystoiminta jatkuu. En usko, että yrityksen loppuminen on kenenkään etu.

Piiraisen mukaan yritys teki ennen kahta viimeistä vuottaan jokaisella tilikaudella maltillisen voiton. Parhaimmillaan liikevaihto oli yli 15 miljoonaa euroa vuodessa. Työntekijöitä oli enimmillään kolmisenkymmentä, loppuvaiheessa runsaat kymmenen.

Pesänhoitaja joutui tuomaan ikävät uutiset sen jälkeen, kun puolisolle haettiin helmikuun palkkaa. Kyseistä palkkaerää ei saanut enää maksaa normaalisti yrityksestä.

Yllätys palkkaturvasta

Kun pesänhoitaja oli asetettu ja konkurssiprosessi oli käynnistynyt, Piirainen sai yllättävän tiedon: yrityksessä töissä ollut puoliso ei ole oikeutettu palkkaturvaan.

– Vaimoni on ollut yrityksessä työntekijänä kaikki nämä vuodet, ja häntä on kohdeltu samalla tavalla kuin muitakin työntekijöitä, yrittäjä kertoo.

Pesänhoitaja joutui tuomaan ikävät uutiset sen jälkeen, kun puolisolle haettiin helmikuun palkkaa. Kyseistä palkkaerää ei saanut enää maksaa normaalisti yrityksestä.

– Kaikki muut työntekijät olivat saaneet palkkansa, mutta puolisolleni sitä ei makseta. Kun kysyimme asiasta lisää, vastaus oli, että lisäselvityksiä voidaan tehdä, mutta käsittelyaika on yli kymmenen kuukautta.

– En voi käsittää, miksi yrittäjien puolisoita kohdellaan eri tavalla kuin muita. Kun yrittäjä jää ilman palkkaa, niin käy myös puolisolle. Tämä ei mene oikeustajuun, yrittäjä jatkaa.

Lopullinen päätös Piiraisen puolison palkkatuesta saadaan myöhemmin.

Selvitysten syynä voi olla esimerkiksi se, onko yrittäjän puolisolle maksettu palkat aina ajallaan, onko niitä jäänyt jossain vaiheessa maksamatta ja onko maksussa ollut viiveitä.

Puolison asemaa selvitetään tarkemmin

Palkkaturvan maksamisesta vastaa Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus).

– Se, että palkkaturvan hakija on yrittäjän puoliso ei ole sinänsä este palkkaturvaan, mutta näissä tapauksissa puolison asemaa yrityksessä tutkitaan tarkemmin, KEHA-keskuksen ryhmäpäällikkö Anu Jounio kertoo.

Selvitysten syynä voi olla esimerkiksi se, onko yrittäjän puolisolle maksettu palkat aina ajallaan, onko niitä jäänyt jossain vaiheessa maksamatta ja onko maksussa ollut viiveitä.

– Selvitämme myös, onko puoliso vastuussa yrityksen veloista ja mikä on hänen tosiasiallinen asemansa yrityksessä, Jounio jatkaa.

Jos selvityksen perusteella voidaan todeta, että puoliso on työntekijäasemassa, palkanmaksuongelmia ei ole ollut eikä puolisolla ole vastuita veloista, puoliso työntekijänä on KEHA-keskuksen asiantuntijan mukaan oikeutettu palkkaturvaan.

Jounion mukaan konkurssiin menneen yrityksen henkilöstön palkat pyritään maksamaan palkkaturvana kahden viikon kuluessa konkurssiin asettamisesta, jos palkkaturvalain mukaisen nopeutetun palkkaturvamenettelyn edellytykset täyttyvät.

– Nopeutetussa palkkaturvamenettelyssä ei voida maksaa sellaisia palkkasaatavia, joiden perustetta on tarpeen tarkemmin selvittää. Tällaisten saatavien osalta konkurssipesää pyydetään ohjeistamaan työntekijää tekemään saatavistaan palkkaturvaviranomaiselle oma henkilökohtainen palkkaturvahakemuksensa. Konkurssitilanteessa työntekijöiden kahden viikon irtisanomisaika alkaa sen jälkeen, kun konkurssipesän pesänhoitaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen.

Mikä palkkaturva?

  • Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen silloin, kun työnantaja on joutunut konkurssiin tai on muutoin maksukyvytön. Palkkaturvana voidaan maksaa enintään 19 000 euroa.
  • Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Hakemuslomakkeita saa työ- ja elinkeinotoimistoista tai KEHA-keskuksista. Hakemuksen voi lähettää suoraan KEHA-keskukselle, joka tekee päätökset palkkaturva-asioissa.
  • Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen työntekijälleen maksamaan. Tällaisia saatavia ovat mm. palkka, lomapalkka ja -korvaus, lomaltapaluuraha, lomaraha, työajan lyhennyskorvaus, odotusajan palkka lisineen, työkalu- ja matkakorvaus, päivärahat, irtisanomisajan palkka, työsuhteeseen perustuva vahingonkorvaus ja työaikapankkisaatava. Muiden kuin mainittujen saatavien osalta maksamisen edellytykset ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Käsittelyajat pidentyneet reippaasti

Palkkaturvahakemusten suuri määrä on vaikuttanut käsittelyaikoihin. Jounio myöntää, että palkkaturvahakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä ruuhkautunut yleisen heikon taloustilanteen takia.

– Vuonna 2023 hakemusmäärät alkoivat kasvaa. Sen jälkeen käsittelyajat ovat valitettavasti pidentyneet koko ajan. Nyt keskimääräinen käsittelyaika on kymmenen kuukautta. Olemme kehittäneet toimintatapojamme ruuhkatilanteen korjaamiseksi.

Palkkaturvaa voidaan maksaa myös muissa työnantajien maksukyvyttömyystilanteissa kuin konkurssitilanteessa. Hakijana palkkaturvassa voi konkurssipesän lisäksi olla työntekijä tai työntekijäjärjestö, jolle työntekijä on siirtänyt saatavansa perittäväksi.

YEL-maksut perintään

Haka Centerin myymälässä alkoi loppuunmyynti maanantaina 16.3. Saman viikon keskiviikkona Piirainen sai tiedon, että yrityksestä maksamatta jääneitä YEL-maksuja peritään häneltä henkilökohtaisesti suoraan.

Piirainen on yrittäjyytensä ajan maksanut keskimääräistä korkeampaa YEL-maksua.

– Sain tietää, että eläkemaksut ovat henkilökohtaisia ja näin ollen joudun maksamaan omasta pussistani vajaat 3 000 euroa. Kun yritys ei pysty niitä maksamaan, perintä lähestyy yrittäjää. Rahaa en saa mistään. 

Yrittajat.fi tiedusteli eläkeyhtiöltä, miten kyseisissä tilanteissa yleensä toimitaan. Elon asiakaspalvelu- ja perintäpäällikkö Mia Ahlroosin mukaan konkurssi ei poista yrittäjän henkilökohtaista vastuuta YEL-maksuista. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Kun saamme tiedon yrityksen asettamisesta konkurssiin, tiedustelemme yrittäjältä yrittäjätoiminnan jatkosta. Osakeyhtiön konkurssi ei automaattisesti päätä yrittäjän YEL-vakuutusta. Jos yrittäjä ilmoittaa toiminnan jatkuvan, vakuutus pysyy voimassa. Jos taas yrittäjä ilmoittaa yrittäjätoiminnan päättyneen tai ei vastaa tiedusteluumme, päätämme vakuutuksen konkurssin asettamispäivään, Ahlroos kertoo.

Vinkkaa meille juttuaihe!

Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Toimitus saa olla minuun yhteydessä mahdollista haastattelua varten
Pauli Reinikainen
Kysy tai etsi hakusanoilla tekoälyavustetulta hakukoneeltamme.