30.9.2020 klo 14:26
Uutinen

Yrittäjät: Hallitus unohtaa sote-yritykset ja niiden työntekijät

– Suurin ongelma sote-esitysluonnoksessa on se, että esitys käytännössä unohtaa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten ja niiden työntekijöiden tekemän työn merkityksen ja kehittämisen. Suomessa toimii yli 18 000 sote-yritystä. Niissä on töissä 80 000 henkilöä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala muistuttaa.

– Hallituksen esitysluonnokset sote- ja pelastustoimen uudistuksesta keskittyvät julkisen palvelutuotannon ja sen rahoittamisen uudistamiseen, vaikka yrityksillä pitäisi olla entistä tärkeämpi rooli suomalaisten hoidossa ja hoivassa, Kujala ihmettelee.

– Julkisen tuotannon suosiminen johtanee ylikapasiteettiin ja siihen, että pienten palvelutuottajien osaamista ei hyödynnetä. Tämä taas johtaa siihen, että paikallinen monipuolinen palveluverkosto kuihtuu ja palveluiden saatavuus heikkenee erityisesti maaseudulla.

– Jos esitykseen ei tehdä huomattavaa määrää korjaavia muutoksia, uudistukselle asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita ei saavuteta, sanoo Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Fredman.

Lausuntoaika esitysluonnoksista päättyi 25.9. Suomen Yrittäjät, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät sekä useat muut alue- ja toimialajärjestöistä ovat jättäneet lausunnon.

– Alan huolesta kertoo sekin, että useat aluejärjestömme, toimialajärjestömme ja jäsenyrityksemme ovat myös jättäneet lausunnon. Kun julkistimme syyskuun alussa lausuntoluonnoksemme, myös monet kunnat ovat kiinnittäneet huomiota esittämiimme ongelmakohtiin, Kujala toteaa.

Maakunnan on tarvittaessa luotava palvelumarkkinat

Esityksestä puuttuu lähes kokonaan tehtävä palvelumarkkinoiden ylläpidosta ja kehittämisestä.

Kujalan mukaan ei riitä, että tuleva maakunta vain kehittää markkinoita. Sen on tarvittaessa luotava markkinat, ylläpidettävä markkinoita, ylläpidettävä aitoa vuoropuhelua ja kehitettävä markkinoita yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa. Tällä päästäisiin myös hillitsemään kustannusten kasvua.

– Esityksessä ei ole juurikaan kannusteita tuottavuuden parantamiseen, Kujala sanoo.

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät pitää tärkeänä, että maakunnan oikeus ja velvoite erottaa järjestäminen ja tuottaminen on lakiluonnoksissa selkeä ja kiistaton. Vain palvelutuotannon tilaajan ja tuottajan eriyttäminen luo tilanteen, jossa kaikki tuottajat toimivat samoin ehdoin ja niiden toimintaa valvotaan samalla tavalla.

– Tuottajien välinen kilvoittelu jalostaa ja kannustaa tuottamaan palvelut laadukkaasti. Asiakkailla tulee olla aito valinnanvapaus. Monituottajamalli, jossa pienemmätkin toimijat huomioidaan mahdollistaa tämän, toteaa Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Hippi Hovi.

Pohjanmaalla parhaat edelltykset hoitaa ruotsinkielinen palvelu

Pohjanmaalla on Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien mukaan parhaat edellytykset hoitaa ruotsinkielinen palvelu. Pohjanmaalla on pitkä perinne kaksikielisestä palvelusta ja maakunnassa lähes 50 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään.

Ruotsinkielinen palvelu on pirstoutunut, kun kyse on erikoispalveluista kuten esimerkiksi puheterapiasta ja lastenpykiastra. Tärkeitä osioita ovat myös Kårkullan toiminta ja Pixnekliniikka Maalahdessa.

Kårkullan jatkuminen nykymuodossa ei ole hallituksen linjan mukainen, jossa pyritään yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä tulisi ottaa huomioon tulevassa uudistuksessa.

– Ikävä kyllä tästä on tehty kielikysymys, kun kysymys on pikemmin siitä, minkäläinen asema kehitysrajoitteisilla ihmisillä on yhteiskunnassamme. Näkemyksemme mukaan he ovat kuntalaisia siinä missä muutkin, Hovi toteaa.

Kustannuslaskennan vertailukelpoinen malli tulee olla lähtökohtana

Maakuntien sote-tuotantoa pitää voida vertailla.

– Edellytämme, että sote-tuotannon kustannukset pystytään laskemaan ja todentamaan vertailukelpoisesti, sanoo Mikael Fredman.

Yhteisen läpinäkyvän kustannuslaskennan hyötynä olisi tieto saman palvelun tuottamisen kustannuksista yhteiskunnalle. Kun tiedetään kyseisen palvelun julkisen sektorin oman tuotannon kustannukset, on palveluseteleiden arvot määriteltävissä oikein. Nykyisin ongelmana on alimitoitetut palveluseteleiden arvot.

Sote-järjestämislakiin tarvitaan palvelusetelin roolia vahvistava kirjaus.

– Asiakkaan oikeutta valita palveluntarjoaja pitää vahvistaa. Tätä vahvistetaan tekemällä palvelusetelistä asteittain subjektiivinen oikeus – aloittaen perustason palveluista sekä terveyden edistämiseen liittyvistä ehkäisevistä ja terveyttä tukevista hyvinvointipalveluista. Myös henkilökohtaisen budjetoinnin mallia ja sen käyttöönottoa tulee edistää, kertoo Kujala.

Missä strateginen näkemys?

Esityksestä puuttuu myös palvelustrateginen näkemys, jolla ohjattaisiin sitä, mitä palveluntuottamiselta halutaan (esimerkiksi saavutettavuus, odotusajat, paikallisten yritysten mukanaolo, laadun kehittyminen) ja millainen palveluntuottajamarkkina kullakin alueella on.

– Pk-yrittäjyydellä ja paikallisuudella on tärkeä rooli lähipalveluiden turvaajina. Sen pitää näkyä myös sote-maakuntien palvelustrategioissa kustannusten hillitsemiseksi ja hoidon saatavuuden parantamiseksi. Palvelustrategiassa pitää olla paikallisuudelle ja pk-yrittäjyydelle selvä sija, Kujala sanoo.

Lisätietoja:

Yrittäjien yleiset linjaukset sote-lausunnosta: https://www.yrittajat.fi/statement/632938-sote-lausunto-yleiset-linjauks…äjien sote-lausunto, vastaukset kysymyksiin: https://www.yrittajat.fi/statement/632939-sote-lausunto-vastaukset-kysym…

Suomen Yrittäjät julkaisi helmikuussa 2020 Yrittäjien sote -ohjelman, jossa esitettiin näkemykset sote-uudistukselle: https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2020/12/yrittajien_sote_2020.pdf

varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi, toimitusjohtaja Hippi Hovi, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, puh. 050 551 995, hippi.hovi@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät edustaa 115 000 yritystä, joista noin 3 500 on sote-alan yrityksiä. Lisäksi järjestöön kuuluu kymmenen sosiaali- , terveys- ja hyvinvointialan toimialajärjestöä, joilla on tuhansia jäsenyrityksiä. Yrittäjät on Suomen kattavin yksityisen sektorin sosiaali- , terveys- ja hyvinvointialan järjestö.