Yrittäjien pääekonomisti: Paikallinen sopiminen toisi vähintään 15 000 uutta työpaikkaa pk-yrityksiin
– Paikallisen sopimisen vaikutukset ovat vähintäänkin 15 000 uutta työpaikkaa pk-yrityksissä. Jos paikallinen sopiminen toteutuu ja kattaa koko yrityskentän, niin määrä on tietenkin vielä suurempi, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Laskelmat työllisyysvaikutuksista on tehty huolellisesti, eri lähteiden perusteella.
Suomessa on lisättävä tuntuvasti paikallista sopimista eli työpaikkasopimista työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn vuoksi, Suomen Yrittäjät (SY) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaativat torstaina yhteisessä kannanotossaan.
SY ja EK ajavat paikalliseen sopimiseen mallia, jossa poistetaan järjestäytymättömien yritysten sopimisen kiellot ja turvataan kaikissa yrityksissä tasavertaisesti sopimisen mahdollisuudet.
– Kyse on yhdenvertaisuudesta lain ja sopimusten edessä. Jokaisella yrityksellä ja työntekijällä pitää olla mahdollisuus sopia asioista paikallisesti. Yrityksen ja työpaikan tarpeet tunnetaan parhaiten työpaikoilla, ei muualla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.
EK ja Suomen Yrittäjät haluavat, että paikallinen sopiminen pitää olla yrityksissä mahdollista luottamusmiehen, jos sellainen työpaikalla on, luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa.
– Yrityksen henkilöstön tehtävä on pohtia, mikä sopimisen malli sopii heille parhaiten. Emme voi lähteä siitä, että liittojen jäsenet ovat muita paremmassa asemassa, Pentikäinen kommentoi.
Paikallisen sopimisen edistämistä valmisteleva työryhmä ei ole päässyt yksimielisyyteen asiassa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan työryhmän loppuraportti ei anna juuri mitään konkreettisia ehdotuksia.
Mistä sopimisen kielloissa on kyse?
Laskelmat on tehty huolellisesti, eri lähteisiin perustuen.
– Laista pitää poistaa kiellot, jotka estävät liittoon kuulumattomia yrityksiä sopimasta työehtosopimuksen sallimista asioista yhdessä työntekijöidensä kanssa. Tällaisia kieltoja on laissa noin 50, kirjoittaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula blogissaan.
Jos työehtosopimuksessa on annettu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen työsopimuslain, vuosilomalain, työaikalain tai opintovapaalain säännöksistä, paikallinen sopimus voidaan tehdä vain työnantajaliittoon kuuluvassa yrityksessä.
– Esimerkiksi ylityökorvauksista, sairausajan palkasta, vuosilomista ja erilaisista vapaista sopiminen on liittoon kuulumattomissa yrityksissä lailla kielletty, vaikka työehtosopimus sen sallii, Makkula kuvaa tilannetta.
Näitä liittoon kuulumattomia yrityksiä on yli puolet kaikista työnantajayrityksistä.
”Ay-liikkeen esittämä malli syrjii työntekijöitä”
Makkula toteaa blogissaan, että ammattiyhdistysliike ajaa sopimisen mallia, jossa ainoastaan tiettyyn liittoon kuuluva luottamusmies voisi olla sopijaosapuoli, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä. Tässä luottamusmiespakkomallissa ainoastaan työehtosopimuksen tehneeseen liittoon kuuluvat työntekijät saavat vaikuttaa. Muihin liittoihin kuuluvat ja liittoon kuulumattomat jäävät vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle.
– Jos siis esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimusta noudattavassa yrityksessä on kaksi Teollisuusliittoon kuuluvaa työntekijää ja 12 muihin liittoihin tai kokonaan liittoon kuulumattomaa työntekijää, vain kaksi ”oikeaan” liittoon kuuluvaa voisi osallistua sopimiseen. He päättäisivät asioista kaikkien työntekijöiden puolesta riippumatta muiden työntekijöiden tahdosta, Makkula toteaa.
Kantar TNS:n toteuttaman Yrittäjägallupin mukaan vain 8 prosentissa työnantajayrityksistä on luottamusmies. Niissä liitoissa, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin luottamusmies on vain joka viidenneksessä yrityksiä. Luottamusmiehen edellyttäminen ainoaksi sopijaosapuoleksi toisin sanoen estäisi sopimisen yli 90 prosentissa työnantajayrityksiä.
toimitus(at)yrittajat.fi
