Yrittäjien Salminen: Tämän takia osinkoverotusta ei pidä kiristää – Kymmenen kohdan lista

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen ottaa tuoreessa blogissaan kantaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen ja siihen, mitä sen kiristäminen merkitsisi. 

”Keskustelu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksesta nousee säännöllisesti pintaan. Usein tämä tapahtuu ilman, että ymmärretään, mitä veromuutokset todellisuudessa aiheuttaisivat”, Salminen kirjoittaa.

Puheenjohtaja on laatinut kymmenen kohdan listan, jonka tarkoituksena on avata, miksi listaamattomien yhtiöiden osinkoveron kiristäminen olisi väärä toimenpide. Hän kehottaa jokaista päättäjää perehtymään listaan.

Salmisen lista

Seuraavassa listan pääkohdat. Kokonaisuudessaan listan sisältö on luettavissa blogista.

1. Osingonjako reagoi voimakkaasti verotukseen

Valtion talouden tutkimuskeskuksen (VATT) vuoden 2023 selvitys osoittaa Salmisen mukaan selvästi sen, että osingonjako vähenee, kun verotus kiristyy. ”Tämä tarkoittaa, että verotuotto ei kasva, vaan se pienenee.”

2. Väite ”menetetyistä verotuloista” on virheellinen

Julkisessa keskustelussa kuulee usein, että valtio ”menettää” tuloja nykyisen osinkoverojärjestelmän vuoksi. Todellisuudessa mitään ”menetettyä veropottia” ei ole olemassa. 

3. Kokonaisveroaste on usein korkeampi kuin palkassa

Salmisen mukaan moni saattaa yllättyä siitä, että osingonsaajan kokonaisveroaste voi olla korkeampi kuin jos sama tulo olisi palkkaa. Vasta noin 40 000 euron vuositulojen jälkeen osinkojen kokonaisveroaste alkaa olla palkkatuloa matalampi.

4. Osinkojen jakamisen todelliset syyt

Salminen huomauttaa, että yrittäjä ei jaa osinkoja ainoastaan verosyistä vaan yrityksen talouden ja maksuvalmiuden varmistamiseksi. ”Osinkoa voidaan jakaa vasta, kun kaikki kulut ja yhteisövero on maksettu.”

5. Osinkoverotus ei lisää eriarvoisuutta

Blogissa muistutetaan, että saajakohtainen mediaaniosinko vuonna 2024 oli 6 770 euroa. ”Tämä ei ole suurituloisten verosuunnittelua. Tämä on tavallisen pk-yrittäjän tulonmuodostusta”, Salminen kirjoittaa.

6. Valtiolle erittäin kannattava järjestelmä

Kirjoittaja tähdentää, että osinko ei vähennä yhtiön tulosta ja valtiolle tilitettävää yhteisöveroa toisin kuin palkka.

7. Yhteisöveron alennus ei oikeuta osinkoveron kiristämistä

Salmisen mukaan on vastuutonta esittää, että hallituksen päättämän yhteisöveron alennuksen yhteydessä voitaisiin vastaavasti kiristää osinkoverotusta. ”Huojennettua osinkoa voidaan maksaa vuosittain vain kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta, josta siis jo maksettu yhteisövero. Tämä johtaa siihen, että kestää 12,5 vuotta ennen kuin nettovarallisuutta vastaava määrä olisi jaettu osakkaille. Sekin edellyttää, että yritys tekee riittävästi uutta voittoa. Ja nykyisistä jakokelpoisista varoista on siis jo maksettu kulloinkin voimassa olleen yhteisöverokannan mukainen vero.”

8. Listaamattoman yhtiön omistaminen on riskisijoittamista

Salminen huomauttaa, että pörssiosakkeisiin verrattuna riskit ovat moninkertaiset, koska konkurssissa yrittäjä voi menettää koko omaisuutensa ja osakkeet eivät kelpaa vakuudeksi pankkilainoille.

9. Osingot mahdollistavat omistajanvaihdokset

Blogissa Salminen kertoo, että pk-yrityksissä omistajanvaihdokset ovat kriittisiä tulevien vuosien aikana. Hän viittaa pk-yritysbarometriin, jonka mukaan 34 prosenttia yrittäjistä harkitsee omistajanvaihdosta viiden vuoden sisällä. Ilman huojennusta moni yritys jäisi ilman jatkajaa.

10. Osingot ovat kannuste yrittäjäriskin ottamiseen

Salminen kirjoittaa, että Suomi tarvitsee kipeästi uusia yrittäjiä ja kasvuhakuisia omistajia. ”Osinkoveron kiristäminen olisi lyhytnäköinen päätös, joka heikentäisi investointihalukkuutta, vähentäisi osingonjakoa ja todennäköisesti pienentäisi valtion verokertymää.”