Yritykset rekrytoivat mielellään ulkomailta tai maahanmuuttajataustaisia osaajia – Nämä ovat ongelmakohdat

Työvoimapula on todellinen – ei pelkästään Lapissa vaan koko Euroopassa. Se koskettaa erilaisia aloja.

Kun osaavan työvoiman löytäminen Suomesta on ollut haastavaa, ovat yrittäjät etsineet osaavia tekijöitä ulkomailta. Toisinaan taas osaava työvoima on jo muuttanut ulkomailta Suomen kamaralle esimerkiksi opiskelemaan, mutta miten heidät tavoittaa?

Harriniva toivoo selkeitä hallinnollisia prosesseja rekrytoinnin avuksi

Harriniva oy on Muoniossa toimiva matkailualan toimija, joka on alueellaan tunnetusti suuri työllistäjä. Tällä hetkellä työvoimapula on ehkä ajankohtaisin juuri matkailualalla, kun sesonki on juuri pääsemässä vauhtiin.

– Suurin osa meidän ulkomaisista työntekijöistä on rekrytoitu rekryfirmojen kautta, ja siten prosessi on ollut meille helpompaa. Rekryfirmat hoitavat koko prosessin ammattitaidolla ja kokemuksella alusta loppuun saakka, Harrinivan toimitusjohtaja Hanna-Mari ”Pyry” Talvensaari kertoo. 

– Tämän lisäksi olemme rekrytoineet suoraankin, mutta nämä ovat olleet pääsääntöisesti sellaisia henkilöitä, jotka ovat jo olleet meillä aikaisemminkin sesonkitöissä tai ovat olleet töissä jo muualla Suomessa. Näissä tapauksissa hallinnolliset prosessit (esim. verottaja) ovat olleet tuttuja etuudestaan tai asiat jo valmiiksi kunnossa.

Toisinaan kuulee, että hallinnolliset prosessit ovat vaikeita tai raskaita. Talvensaaren mukaan tänä vuonna niihin on saatu helpotusta, kun sähköinen asiointi on ollut selkeämpää.

– Toivottavasti nykyinen prosessi jää pysyväksi malliksi verottajan suuntaan. Tällä hetkellä näyttää, että se olisi voimassa vain tämän vuoden loppuun saakka, Talvensaari toteaa.

Matkailualalla on tällä hetkellä iso haaste löytää osaavaa työvoimaa Suomesta. Huolena on, että haaste jatkuu myös tulevaisuudessa.

– On todella tärkeää, että ulkomailta osaajien rekrytoinnissa on selkeät ja toimivat hallinnolliset prosessit, joissa digitaaliset kanavat ovat tärkeässä roolissa, Talvensaari kertoo.

ICT-ala on houkutteleva, mutta pulaa osaajista on – Sohova työllistää maahanmuuttajataustaisia

Sohova on 18 henkeä työllistävä ohjelmistoyhtiö Rovaniemeltä, jolla on toimipisteet myös Kajaanissa ja Helsingissä. ICT-alalla on valtakunnallinen pula osaavasta työvoimasta.

– Ulkomailta saapuvat opiskelijat ja työntekijät ovat tärkeässä asemassa toimialan työvoiman kannalta, myös täällä Lapissa, kertoo Sohovan toimitusjohtaja Jari Kunnari.

Sohova on rekrytoinut maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, jotka ovat tulleet Suomeen opiskelemaan, ja päätyneet sen jälkeen Sohova-yritykseen töihin. Kokemukset ulkomaalaistaustaisen työvoiman rekrytoinnista ovat olleet Kunnarin mukaan positiivisia ja vaivattomia.

ICT on toimialana kansainvälinen, joten tekijän kielitaidosta on hyötyä.

– Ohjelmointityössä tekijän äidinkielellä ei ole juurikaan merkitystä, koska yleensä dokumentaatio ja työt tehdään englannin kielellä, Kunnari lisää.

Suomi on alan osaajille houkutteleva maa. Täällä palkkataso on hyvä ja teknologinen osaaminen maailman huippua.

– Suomessa pääsee helposti tekemään töitä alan huippufirmoissa. Monet pienetkin yritykset ovat teknologisesti alalla edelläkävijöitä, Kunnari kertoo.

Sohovalle on hakeutunut työntekijöitä ulkomailta, eikä Kunnari näe estettä ulkomaisen työvoiman palkkaamiselle. Valtakunnallisena toimijana työvoiman sijainnillakaan ei näin etätyöaikana ole merkitystä.

Ensimmäinen palkkaus on haastavin

Attract Lappi (ESR) -hanke tukee Lapissa asuvien maahanmuuttajien työllistymistä. Hankkeen kohderyhminä ovat työperäiset maahanmuuttajat ja vastavalmistuneet lappilaisten oppilaitosten kansainväliset opiskelijat, yritykset ja kansainvälisten asiakkaiden työvoima- ja pitovoimapalvelut.

– Yrityksissä maahanmuuttajien työllistämisen esteeksi muodostuu usein suomen kieli. Vaikka työntekijä voisikin suorittaa osan työtehtävistään englanniksi tarvitaan myös suomen kieltä, koska yleensä yrityksen sisäiset materiaalit laaditaan suomeksi ja kaikki työyhteisön jäsenet eivät osaa englantia, hankkeen yrityskoordinaattori Tiina Mäki-Petäjä kertoo.

Työperäiset maahanmuuttajat työllistyvät erityisesti sesonkiluontoisesti matkailualalle, jossa pärjää englannilla, mutta kokoaikaisen ja kokovuotisen työpaikan löytäminen on haastavaa.

– Esimerkiksi kokovuotisen työpaikan saaminen matkailualalta edellyttää usein englannin kielen lisäksi suomen kielen taitamista, jotta työntekijä voi palvella kotimaisia turisteja kesäkaudella.

Monella maahanmuuttajalla on koulutuksen ja työkokemuksen tuomaa ammattitaitoa, mutta kielitaitovaatimuksista johtuen he eivät pääse käyttämään asiantuntemustaan alueellisten yritysten liiketoiminnan tukemiseksi ja kasvattamiseksi.  

– Yrittäjät kokevat ensimmäisen maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamisen vaikeaksi. Tietoa maahanmuuttajien rekrytoinnista on kyllä saatavilla, mutta tieto on yrityksen näkökulmasta liian hajallaan ja lukuisten viranomaisten vastuulla, Mäki-Petäjä avaa.

Mäki-Petäjän mukaan yritykset ovat kiinnostuneita kuulemaan käytännön vinkkejä ja kokemuksia maahanmuuttajien palkkaamiseen liittyen.

– Tähän olemme hankkeessa pyrkineet vastaamaan tuomalla yhteen maahanmuuttajia palkanneita yrityksiä ja sellaisia yrityksiä, joilla olisi alustavasti kiinnostusta palkata maahanmuuttajia.

Lukuisat maahanmuuttajia palkanneet yritykset näkevät kansainvälistaustaiset työntekijät yrityksen kilpailuetuna, sillä he tuovat uusia näkökulmia liiketoimintaan ja nostavat yrityksen asiakaspalvelun tasoa korkeita kansainvälisiä standardeita vastaavaksi.