Petri Malinen
Petri Malinen pelkää, että hallitus tekee vääriä. verotuslinjauksia. Kuva: Getty Images

Yritysten perustamisinto laantui – Ekonomisti pelkää, että hallitus heikentää päätöksillään yrittäjäaktiivisuutta

Yrittäjien ekonomisti varoisi verotuslinjauksia, jotka heikentäisivät yrittäjäintoa.

Tilastokeskuksen tuore tilasto kertoo, että perustettujen yritysten määrä on laskenut viidellä prosentilla. Vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana rekisteröitiin 12 971 uutta yritystä. Rekisteröidyistä yrityksistä 4 719 oli osakeyhtiöitä ja 8 132 luonnollisia henkilöitä.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei pidä pudotusta merkittävänä, mutta kantaa huolta hallituksen tulevien päätösten vaikutuksesta.

– Viisi prosenttia ei ole iso pudotus. Se kertoo enemmän talouden epävarmuudesta. Pitää muistaa, että kun pandemiasta alettiin elpyä, talous kasvoi todella vauhdikkaasti viime vuonna.

Silloin yrityksiä perustettiin runsaasti. Nyt tiedetään, että käänne taloudessa on jo tapahtunut ja olemme menossa heikompaan suuntaan. Sota toi uudenlaisen uhan ja vahvan epävarmuuden tulevasta, Malinen sanoo.

”Riski veronkorotuksiin olemassa”

Inflaation kiihtyminen on tuonut yrityksille haasteita etenkin hinnoittelussa. Malinen peräänkuuluttaa yrittäjämyönteisiä päätöksiä hallituksen budjettineuvotteluissa.

– Nyt on tärkeä muistaa, ettei tehdä päätöksiä, jotka heikentävät yrittäjäaktiivisuutta vaan päinvastoin pyritään vahvistamaan ja luoda pidemmän aikavälin hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Malinen kavahtaa esimerkiksi SDP:stä kuuluvia puheita siitä, että listaamattomien yritysten verotuksessa olevia huojennuksia pitäisi poistaa seuraavalla hallituskaudella.

– Pelkkä tällainen keskustelu luo epävarmuutta yritysten toimintaympäristöstä. Suomen velkaantuminen on tässä iso ongelma. Julkinen talous on heikossa kunnossa ja riski veronkorotuksiin on olemassa.

Suomessa on keskusteltu inflaation kompensoimisesta pienituloisille kohdennettavilla veronalennuksilla. Malinen ei näe tätä parhaana keinona kansantalouden kannalta.

– Se ei kannustaisi työn vastaanottamiseen, eikä varsinkaan lisätyön tekemiseen. Työtunnit eivät ole kasvaneet, vaikka maassa on merkittävä työvoimapula. Pitäisi olla kannusteita siihen, että olemassaoleva työvoima tekisi mahdollisimnan paljon töitä eikä kannustaa siihen, ettei lisätöitä kannata tehdä. Kannusteita pitäisi myös suunnata työnantajayrittäjille ja kaikenlaiset puheet sosiaaliturvamaksujen painopisteen siirrosta työnantajien kontolle tulisi lopettaa.

Pauli Reinikainen