Eläkejärjestelmää voi tehostaa tuntuvasti

Lisäksi esitämme harkittavaksi yrittäjien eläkejärjestelmien (MyEL ja YEL) yhdistämistä ja yrittäjäeläkkeiden toimeenpanon keskittämistä yhteen eläkelaitokseen sekä selvitystä yrittäjäeläkkeiden rahastoimisesta.

Ehdotamme myös tulevaan sopeutusohjelmaan työeläkeindeksien määräaikaista leikkausta ja eläkekarttumien rajausta muilta palkattomilta jaksoilta paitsi perhevapailta.

Esityksemme toisivat julkiseen talouteen 0,85-2,15 miljardin vuosisäästöt riippuen siitä, miten ja milloin uudistukset tehtäisiin.

Voit tutustua selvitykseen tästä.

Tehokas järjestelmä vähentäisi maksuja

Esityksemme on herättänyt ilahduttavasti keskustelua. Olemme saaneet tukea mutta myös vastustusta, jonka etunenässä ovat eläkeyhtiöitä edustavat Tela ja Finanssiala. Myös keskusjärjestö STTK ja Teollisuusliitto arvostelivat ehdotustamme.

Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirénin mukaan Yrittäjiltä unohtuivat säästökeinojen mittasuhteet ja yrittäjäeläkkeiden uudistus.

Emme unohtaneet kumpaakaan. Mittasuhteista on arvio edellä ja esityksessämme on keinoja myös yrittäjien eläkejärjestelmän tehostamiseen.

Kriitikoilta unohtuu, että eläkemaksut ovat merkittävä sivukulu, joka kiristää tuntuvasti verokiilaa ja vähentää palkansaajan ostovoimaa. Jos eläkejärjestelmä olisi tehokas, olisi mahdollista alentaa maksuja, helpottaa työllistämistä ja lisätä ostovoimaa. Luulisi tämän kiinnostavan ainakin palkansaajia, jos heidän liittonsa eivät siitä välitä.

YEL:n alijäämä johtuu ikärakenteesta

Monet kriitikot nostavat tikunnokkaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL), joka on alijäämäinen. Yrittäjiltä kerätään vähemmän eläkemaksuja kuin yrittäjille maksetaan eläkkeitä.

Merkittävästi YEL-järjestelmää alijäämäisempää MyEL-järjestelmää ei mainitse kukaan.

Yrittäjien eläkejärjestelmän alijäämä johtuu kolmesta syystä. Ensiksi yrittäjiä on selvästi enemmän eläkkeellä kuin aktiivityöelämässä – toisin kuin palkansaajia. Toiseksi eläkkeisiin on tehty viime vuosina suuria indeksikorotuksia, miksi myös yrittäjien eläkkeet ovat nousseet maksutuloa nopeammin. Kolmanneksi yrittäjäeläkkeitä ei ole lähdetty aikanaan rahastoimaan.

Nykyisillä yrittäjillä ei ole osaa eikä arpaa järjestelmän alijäämään. Alijäämä voi pienentyä hetkellisesti, jos yrittäjien eläkemaksuja nostetaan, kuten viime vuosina on tehty. Tämä myös aikanaan nostaa eläkemenoja ja voi kasvattaa sen vuoksi alijäämää tulevina vuosikymmeninä.

YEL-järjestelmän alijäämä korjaantuu vain sillä, että eläkkeellä olevien yrittäjien määrä laskee ja aktiivielämässä on mahdollisimman paljon menestyviä yrittäjiä, jotka luottavat järjestelmään ja maksavat merkittäviä YEL-maksuja. Tällä hetkellä luottamus on pohjamudissa ja maksuhalut vähissä.

Myös rahastointi voi joskus auttaa asiaa, mutta nykyisessä julkisen talouden tilanteessa on vaikea löytää pääomaa rahaston käynnistämiseen.

Kilpailu myös lisää kustannuksia

Finanssiala ja STTK puolustavat hajautettua järjestelmää, jossa on toki hyvät puolensa. Epäilemättä se hajauttaa riskejä. Toisaalta on yhteisvastuu, joka käytännössä tarkoittaa, että järjestelmä on yksi, mutta sillä on monen yhtiön kustannukset.

Finanssialan johtaja Mikko Kuusela korostaa, että kilpailu parantaa palvelua ja huolehtii kustannustasosta. Olen samaa mieltä siitä, että kilpailu on parantanut yhtiöiden palvelutasoa.

Kilpailu on voinut vähentää kuluja mutta myös lisää niitä. Tällä hetkellä esimerkiksi asiakashankintaan käytetään merkittäviä summia ja yrittäjät vaihtavat eläkeyhtiöitä enemmän kuin koskaan.

Tässä ei ole paljon järkeä, koska yrittäjä saa uudesta yhtiöstä saman hyvän palvelun samalla hinnalla. Vaihtokarusellin kustannuslasku tulee yrittäjille ja veronmaksajille.

Kilpailua voi lisätä monin tavoin. Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson esitti Kauppalehdessä, että YEL-eläkkeisiin pitäisi tuoda hintakilpailu. Esitystä kannattaa selvittää. Se kannustaisi tehostamaan toimintaan ja voisi edistää sitä kautta rakennejärjestelyjä.

Tärkein nykyjärjestelmän perustelu on Finanssialan mainitsema ”hallinnollinen turva poukkoilevuutta vastaan”, mikä tarkoittaa, että nykymalli pitää poliitikot loitolla eläkerahoista. Eläkeala pelkää, että eduskunta tyhjentää eläkerahastoja.

Pelkoon voi olla perusteensa, mutta samalla voi kysyä, pitäisikö eduskunnalta ottaa pois koko budjettivalta, jos se ei osaa sitä käyttää.

Tehoa lisää rakennejärjestelyillä

Suomen Yrittäjät teki esityksensä vakavalla mielellä. Toivomme, että eläkeyhtiöiden hallinnot ottavat viestimme vakavasti. Tiedän, että moni eläkejohtaja haluaisi edistää rakenteellisia järjestelyitä, mutta aika ei ole ollut kypsä.

Rakennejärjestelyjä on tehty paljon vuosikymmenten aikana. Ne ovat säästäneet merkittävästi kustannuksia. On selvää, että niitä tehdään myös tulevaisuudessa. Mitä pikemmin, sen parempi.

Toivon myös, että poliitikot vauhdittavat rakennemuutosta. Heillä on siihen työkaluja.

Lisäksi odotamme, että eläkejärjestelmän tehostaminen on yksi osa ensi vaalikauden julkisen talouden sopeutusohjelmaa, joka pitää toteuttaa mieluiten leikkaamalla menoja eikä korottamalla veroja, mikä väistämättä heikentäisi myös kasvua.

MIKAEL PENTIKÄINEN,

kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.