Eurooppa on Suomen koti ja turva

Puhe tunnetaan Schumanin julistuksena sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustana. Siksi Schumania pidetään yhtenä Euroopan unionin perustajista.

Ajatus ei ollut 1950-luvulla uusi. Jopa Suomessa oli puhuttu Euroopan yhdistämisestä. Esimerkiksi maalaisliiton vaikuttaja Santeri Alkio neuvoi ensimmäisen maailmansodan järkyttämänä 1920 Eurooppaa katsomaan Amerikkaan ja perustamaan sen innoittamana Euroopan yhdysvallat.

Aika ei ollut 1920-luvulla kypsä. Tarvittiin toinen verinen maailmansota. Maailmansodissa kuoli 78 miljoonaa ihmistä. EU on syntynyt valtavan ruumisvuoren päälle ennen muuta rauhan liikkeenä, ja sellaisena on onnistunut. Siksi tänään on syytä osoittaa kiitollisuutta yhteisen Euroopan rakentajille.

Venäjä palautti rauhan agendalle

Pitkään näytti, että Euroopan unionin rauhan missio jäi historiaan. Huomio keskittyi muihin asioihin, kuten sisämarkkinoiden kehittämiseen ja eurooppalaiseen sääntelyyn. Unionia luonnehdittiin sääntelyn suurvallasta, jota muiden on seurattava.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan palautti EU:n perusasioiden äärelle. Venäjä muistutti hyväuskoisia siitä, että sodan uhka Euroopassa ei ole ohi eikä rauha itsestäänselvyys.

Ukrainan sodan myötä sodan ja rauhan kysymykset ovat tänään keskeinen osa Euroopan agendaa. Epävarmuutta on lisännyt läntisen Euroopan tärkeimmän kumppanin Yhdysvaltojen uusi hallinto presidentti Donald Trumpin johdolla.

Eurooppa ei voi olla enää varma, että Yhdysvallat seisoo sen rinnalla tilanteessa kuin tilanteessa. Tämä murentaa puolustusliitto Naton perustaa. Yrittäjien näkökulmasta Nato-jäsenyys on lisännyt investointihaluja. Toivottavasti tämä luottamus ei ole kadonnut Trumpin myötä.

Yritysten kannalta rauha ja vakaus ovat kaiken lähtökohta ja perusta. Ilman niitä yritystoiminta on erittäin vaikeaa, kuten Ukrainasta ja Lähi-idästä tänään näemme.

Koko Euroopan kannalta on aivan olennaista, että Ukraina pystyy puolustautumaan Venäjää vastaan. Se on myös yrityksille kohtalonkysymys. Siksi EU-maiden pitää horjumatta tukea Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.

Lisäksi meille on keskeisen tärkeää, että Nato kestää yli Yhdysvaltojen nykyhallinnon ja Yhdysvallat on vastakin läntisen liittouman ankkuri.

EU:lla roolia myös puolustuksessa

Euroopan maille aggressiivinen Venäjä tarkoittaa sitä, että jokaisen maan pitää panostaa lisää puolustukseen. Erityisen tärkeää tämä on Euroopan itäisille maille, joiden joukkoon Suomikin kuuluu.

Suomi on pitänyt huolta puolustuksestaan, mutta meilläkin on paljon tekemistä. Jäsenyys Natossa – nyky-Yhdysvalloista huolimatta – on Suomen turvallisuutta vahvistava tekijä.

Puolustuksen rakentaminen uudelleen vuosikymmenten laiminlyöntien jälkeen on kova työ Euroopan maille. Se vie jopa vuosikymmeniä. Sille ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja. Vaikka Euroopan puolustuksen perusta on Nato, EU:lla on tärkeä roolinsa puolustusteollisuuden vahvistamisessa ja kokonaisuusturvallisuuden rakentamisessa.

Sisämarkkinat suuri mahdollisuus

Samaan aikaan EU:n pitää ottaa rohkeampi ote oman taloutensa vahvistamisessa. Avain on EU:n sisämarkkinat, jotka ovat Euroopan suuri mahdollisuus.

EU:n pitäisi olla toimiva sisämarkkina, jossa ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma liikkuvat, mutta valitettavasti siitä on tullut sääntelyhäkkyrä, jossa yritysten ei ole helppo toimia maarajojen yli.

Mitä paremmin sisämarkkinat toimivat, sitä enemmän EU:n yritykset altistuvat kilpailulle ja sitä vahvemmin ajan kanssa EU:n talous ja hyvinvointi kasvavat.

Sisämarkkinoiden rinnalla EU:n on tärkeää avata Euroopan yrityksille uusia markkinoita. Tämä on korostunut, kun kauppapolitiikasta on tullut yhä enemmän voimapolitiikkaa.

EU on pystynyt viime vuosina neuvottelemaan uusia tärkeitä kauppasopimuksia, joista tuore – EU:n ja Etelä-Amerikan Mersocur-maiden sopimus – tuli väliaikaisen soveltamisen piiriin vappuna.

”Euroopan panos on välttämätön”

Eurooppa-päivien teemat ovat vuosikymmenten varrella vaihtuneet. Viime vuosina EU on palannut ytimensä – rauhan ja sisämarkkinan – ympärille.

Schumanin julistus johti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön syntymiseen. Perustajajäseniä olivat Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Hollanti, Belgia ja Luxemburg. Hiili- ja teräsyhteisö on nyky-EU:n perusta.

”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin. Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään”, Schuman muistutti.

Tämä on totisinta totta tänäkin Eurooppa-päivänä.

MIKAEL PENTIKÄINEN

kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.