Hankintalaki kaipaa uudistusta – nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan

Suomen alueella kokonaishankinnat olivat vuonna 2024 noin 38 miljardia euroa. Kyse ei siis ole vain siitä, kuka toimittaa mitäkin, vaan siitä, miten tämä valtava määrä yhteistä rahaamme käytetään tehokkaasti, läpinäkyvästi ja järkevästi. Yrittäjäjärjestön ehdoton kanta on, että tämä raha tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa avointa markkinaa ja yritysten mukaan ottamista laaja-alaisesti julkisten alojen tuotantoon.

Yksi keskeisimmistä parannuksista on vaatimus kilpailutuksen uusimisesta, mikäli tarjouksia tulee vain yksi. Tämä yksinkertainen, mutta vaikuttava muutos kannustaa hankintayksiköitä pohtimaan kilpailutuksen rakennetta aiempaa tarkemmin. Suomessa toimii laaja ja monipuolinen yrityskenttä lähes kaikilla toimialoilla. Jos tarjouskilpailuun ei ilmaannu kuin yksi tarjoaja, on aiheellista kysyä, miksi näin on käynyt. Oikein rakennettu hankinta kiinnostaa markkinoita. Tiukempi vaatimus selvästä kilpailusta haastaa julkisen sektorin (kunnat, valtio, seurakunnat) toimijoita tehostamaan ja lisäämään oman organisaationsa hankintaosaamista. Yrittäjien kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni yrittäjä saa mahdollisuuden tarjota omia palveluitaan julkisen sektorin käytettäväksi. Lähes 90% yrityksistä on ilmoittanut jo nyt halukkuutensa laajentaa omaa toimintaansa, mikäli markkinoita hankintalakiuudistuksen kautta aukeaa esimerkiksi pienemmissä kunnissa.

On ymmärrettävää, että monille kunnille ja kaupungeille omat Inhouse-yhtiöt ovat olleet helppo ratkaisu. Inhouse-kriteerien tiukentaminen avaa kuitenkin ovat sille, että markkinaehtoinen kilpailu voi tuottaa vielä parempaa. Kilpailutus ei ole vastakohta laadulle – päinvastoin. Hankintalain uudistus ei itsessään estä Inhouse-yhtiöiden toimintaa edelleenkään, mutta julkisen toimijan tehtäväksi jää markkinavuoropuhelun ja kilpailutuksen avulla osoittaa, että tämä on järkevin tapa käyttää rahaa. Inhouse-yhtiöiden käyttäminen helppona polkuna avoimen hankintakilpailutuksen ohituskaistana, ei enää tulevaisuudessa ole mahdollista. Sen on oltava todistetusti arvontuottamisen paras ratkaisu.

Hankintalain uudistus lisää tervettä kilpailua. Vapaa kilpailu ei ole itsetarkoitus, vaan keino parantaa palvelujen laatua, lisätä kustannustehokkuutta ja turvata huoltovarmuutta myös kriisitilanteissa. Kun osaaminen ja toimeksiannot jakautuvat useammalle toimijalle, ei alueen tulevaisuus nojaa vain yhden kortin varaan. Satakunnan alueen yritykset pystyvät varmasti tarjoamaan laadukkaan ja kustannuksiltaan tehokkaamaan tavan tuottaa monia julkisen puolen tarvitsemia prosesseja.

On totta, että uudistuksen alku voi tuoda mukanaan haasteita. Mutta pitkällä aikavälillä uudistettu hankintalaki tuottaa merkittäviä säästöjä ja lisäarvoa – niin kunnille, veronmaksajille kuin yrityksillekin. Tämä puolestaan luo kasvun edellytyksiä koko Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille!