Majoitus- ja ravintola-ala hukkumassa hiljaisuuteen

Kauppalehden mukaan Suomessa aloitettiin toukokuussa 285 konkurssia – 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vuoden 2025 alku enteilee jopa 3 444 konkurssia koko vuodelle.

Pienet yritykset kaatuvat kiihtyvällä vauhdilla, ja etenkin majoitus- ja ravitsemusala on kriisissä. Ilmarisen suhdanneindeksi kertoo, että alamme liiketoiminta laski huhtikuussa yli neljä prosenttia, Etelä-Suomessa lähes kuusi prosenttia. Kysyntä hiipuu, mutta kulut eivät.

Ala ei ole toipunut pandemiasta. Nyt sen kimppuun iskevät inflaatio, veronkorotukset, YEL-maksujen nousu ja kulutuskysynnän heikkeneminen. Meiltä odotetaan laatua, kehittämistä ja vastuullisuutta, mutta yhä useampi yrittäjä joutuu valitsemaan sähkölaskun ja palkanmaksun välillä.

Lisäksi kaivataan aktivointia ja näkyvyyttä siitä, että tämä konkurssiaalto on koko Suomen yhteinen kriisi – ei vain yksittäisten yrittäjien epäonni.

On kestämätöntä, että sensaatio-otsikot kohdistuvat teknologiayrityksiin ja kasvulukuihin, mutta hiljainen arki ja työt menettävät ennen näkemätöntä määrää kilpailukykyään. Majoitus- ja ravitsemusala työllistää kymmeniätuhansia. Ilman toimijoita katoaa pohja matkailulle, nuorten työllistämiselle ja koko paikallisen vetovoiman perustalle.

Suomen Yrittäjien esittämät toimet tarjoavat realistisen suunnan: työnantajamaksujen väliaikainen kevennys, tappioiden vähennysoikeuden parantaminen, pk-yritysten parempi pääsy julkisiin hankintoihin sekä matalakynnyksinen kriisirahoitus. Ilman näitä toimia moni jää yksin – ja lopulta myös yhteiskunta häviää.

Pienet ravintolat ja hotellit eivät ole vain palveluita. Ne ovat paikkoja, joissa nuori saa ensimmäisen työpaikkansa, joissa tapahtuu, tavataan ja eletään. Unohdetaan hetkeksi kaikki maailman kurjat mullistukset ja ollaan osa yhteisöä.

Jos tämä konkurssiaalto saa jatkua, kadotamme muutakin kuin yrityksiä – kadotamme paikallisen elinvoiman.

Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, kuinka herkästi alamme reagoi ulkoisiin tekijöihin. Sää vaikuttaa suoraan asiakasvirtoihin – sateinen kesä hiljentää terassit, viileä kevät tyhjentää hotellihuoneet. Yhdessä kuluttajien varovaisemman ostokäyttäytymisen kanssa tämä luo mahdottoman yhtälön monelle yrittäjälle: kustannukset ovat pysyviä, mutta tulot poukkoilevat sään ja tunnelman mukaan.

Lisäksi horisontissa siintää toinen haaste: alan tulevaisuus. Majoitus- ja ravitsemusala kamppailee jo nyt osaajapulan kanssa. Majoitusalan yrityksistä jopa noin 80 prosenttia ja ravintolapalveluista noin 75 prosenttia kertoo rekrytointitarpeen kasvaneen. Moni alan tekijä siirtyi koronavuosien aikana toisille aloille, eikä ala ole kyennyt houkuttelemaan uusia tulijoita riittävästi takaisin.

Myös koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt, ja vetovoimatekijöitä on liian vähän – alan työ on raskasta, kiireistä ja usein matalapalkkaista. Pandemian jälkeen ala menetti noin 9 000 työntekijää. Ilman osaajia ei ole palvelua – eikä tulevaisuutta. Osaajapula uhkaa muodostua kohtalonkysymykseksi koko sektorille.

Päättäjät, nyt on aika toimia. Me emme kaipaa pelkkää ymmärrystä, vaan ratkaisuja. Vielä ehditte pelastaa paljon.

Entä me kaikki muut – mitä voimme tehdä? Käy paikallisessa kahvilassa, varaa majoitus pienyrittäjältä, suosi suomalaista ruoka- ja elämystarjontaa. Pienikin valinta voi ratkaista, jatkaako joku yrittäjä vielä ensi kauden vai ei.

Yrittäjille: puhukaa ääneen, jakakaa tilanne avoimesti, etsikää yhteistyötä. Me emme ole yksin – mutta meidän täytyy näkyä ja kuulua. Meillä on kaikki syyt puolustaa elävää, monimuotoista Suomea, jossa jokaisella yrittäjällä on mahdollisuus selviytyä – ja onnistua.

ANNIKA RAHTU
majoitus- ja ravintolayrittäjä, Amandis Oy
puheenjohtaja, Naantalin Yrittäjät ry
matkailualan kehittäjä, YES-agentti
hallituksen jäsen, Varsinais-Suomen Yrittäjät
valtuuston jäsen, Suomen Yrittäjät

Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Turun Sanomien Lukijoilta-palstalla 13.6.2025.