Talousosaaminen on yksinyrittäjälle tärkeää

Yksinyrittäjyys ei syntynyt minulle hetken mielijohteesta. Olen työskennellyt taloushallintoalalla yli kymmenen vuotta erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Yrittäjäksi ryhtyminen oli kypsynyt ajatuksena yli viiden vuoden ajan, kunnes vuonna 2024 päätin, että nyt on oikea aika ottaa askel eteenpäin. Vuonna 2025 perustin Kivikirja Oy:n.

Suurin syy yrittäjäksi lähtemiselle oli halu palvella asiakkaitani parhaalla mahdollisella tavalla. Työskennellessäni taloushallinnon parissa näin, miten paljon yrittäjät hyötyvät aidosta yhteistyöstä kirjanpitäjän kanssa. Halusin rakentaa yrityksen, jossa asiakas ei ole vain yksi toimeksianto muiden joukossa, vaan yhteistyökumppani, jonka liiketoimintaan perehdytään oikeasti.

Rakensin Kivikirja Oy:n alusta alkaen asiakaslähtöisesti. Kaikki yrityksen prosessit on mietitty niin, että asiakas saa mahdollisimman sujuvaa ja laadukasta palvelua. Minulle on tärkeää, että yrittäjä ja kirjanpitäjä tuntevat toisensa ja ovat aktiivisesti yhteydessä. Taloushallinnon ei pitäisi olla vain lakisääteisten velvoitteiden hoitamista, vaan sen pitäisi auttaa yrittäjää ymmärtämään yrityksensä taloutta ja tekemään parempia päätöksiä.

Kun lähdin rakentamaan yritystäni, yksi tärkeimmistä asioista oli pohtia, miten voin tehdä työtä, jota teen intohimolla, mutta samalla varmistaa, että liiketoiminta on kannattavaa. Tässä kohtaa esiin nousee yrittäjyyden yksi keskeisimmistä teemoista: hinnoittelu.

Hinnoittelu

Yrityksen hinnoittelu ja kannattavuus eivät ole yksinkertaisia asioita. Aiheesta on kirjoitettu paljon, ja siihen liittyy esimerkiksi tuottolaskelmia, markkinaperusteista hinnoittelua sekä erilaisia katelaskelmia. Keskustellessani muiden yksinyrittäjien kanssa olen kuitenkin huomannut, että usein kannattaa lähteä liikkeelle hyvin yksinkertaisista perusasioista.

Ensimmäinen kysymys on se, kuinka paljon yrittäjä haluaa saada palkkaa yrityksestään ja millaisella työpanoksella. Tämän jälkeen on hyvä laskea yrityksen kiinteät kustannukset, eli kulut jotka syntyvät riippumatta siitä, onko myyntiä vai ei. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ohjelmistot, vakuutukset, järjestelmät tai muut yrityksen peruskulut. Kun nämä asiat ovat selvillä, on huomattavasti helpompaa määrittää omalle palvelulle tai tuotteelle sellainen hinta, joka mahdollistaa sekä kulujen kattamisen että yrittäjän palkan.

Olen myös huomannut, että monessa yrityksessä kannattavuuden ongelma ei välttämättä ole itse palvelu tai tuote. Usein haaste liittyy siihen, että yrittäjä ei uskalla hinnoitella työtään riittävän korkealle. Olen tavannut yrittäjiä, joilla on täysi asiakaslista ja jotka tekevät pitkää päivää, mutta silti tilinpäätöksessä viivan alle ei jää juuri mitään.

Moni yrittäjä pelkää hinnankorotuksia, koska ajattelee asiakkaiden lähtevän. Todellisuudessa pieni hinnankorotus ei usein näy asiakkaalle kovin suurena muutoksena. Jos esimerkiksi palvelun hinta nousee 100 eurosta 110 euroon, yksittäisen asiakkaan näkökulmasta kyse on vain 10 euron muutoksesta. Jos yrityksen kuukausimyynti on 10 000 euroa, sama 10 prosentin korotus tarkoittaa kuitenkin yrittäjälle 1000 euron lisätuloa!

Erityisesti silloin, jos yrittäjä tekee jo valmiiksi ympäripyöreää päivää, hinnankorotus voi olla järkevä ratkaisu. Vaikka osa asiakkaista päättäisi lopettaa yhteistyön, jäljelle jäävien asiakkaiden korotettu hinnoittelu voi silti pitää liikevaihdon samalla tasolla tai jopa parantaa sitä. Samalla yrittäjälle vapautuu aikaa esimerkiksi markkinointiin, palvelun kehittämiseen tai yksinkertaisesti palautumiseen.

Kirjoittaja on Vesa Nurro, Yrityskonsultti ja KLT-Asiantuntija Rakennus- ja kiinteistöalan erikoisasiantuntija
p. 044 7238 737
www.kivikirja.fi 
Kivikirja Oy (@kivikirja_oy) • Instagram
https://www.linkedin.com/company/kivikirja