Ajoneuvot 2015 -strategian valmistelutyö

Liikenne- ja viestintäministeriö

Ajoneuvot 2015 -strategian valmistelutyö on hyvin laadittu raportti, jonka taustalla on merkittävä yhteistyöponnistus viranomaisten ja sidosryhmien välillä. Itse raporttiin ei olekaan huomautettavaa.

Kolme toiminnan tai asiasisällön kannalta merkittävää painopistealuetta:

1. Yhteiskunnan toimivuuden ja suomalaisten elinkeinojen kilpailukyvyn varmistaminen takaamalla liikkumis- ja kuljetustarpeiden täyttyminen

Suomi on tunnetusti pitkien etäisyyksien maa, jossa väyläinfrastruktuurin lisäksi vaaditaan toimivia ja tehokkaita ajoneuvoratkaisuja liikkumisen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi. Suomalainen osaaminen onkin turvattava. Lisäksi logistiikkateknologiaa – erityisesti sähköistä teknologiaa – on kyettävä jatkossa hyödyntämään ja kehittämään entistäkin tehokkaammaksi.

Osaltaan elinkeinojen kilpailukyvyn turvaamiseen liittyy ajoneuvo- ja komponenttiteollisuuden kilpailukyvyn ylläpito- ja kehittäminen yhtenä elinkeinona. Suomen erikoisolosuhteisiin liittyen on kysyntää tuotteille, joita monissa muissa maissa ei tarvita. Suomessa ajoneuvoteollisuuden tuotanto onkin pääsääntöisesti pienessä mittakaavassa tapahtuvaa. Tämän mittakaavankin tuotannon toimintaedellytykset on turvattava EU:ssa.

2. Polttoainetrendien ja uusien teknologioiden kokonaisnäkemyksen parantaminen

Osaltaan tämä liittyy ympäristövaikutusten vähentämiseen. Tarpeet ja vaatimukset entistä ympäristöystävällisempien polttoaineratkaisujen löytämiseksi kasvavat. Kaikkiin kokeiluihin ei ole pienellä kansakunnalla varaa.

Toisaalta kotimaisia raaka-aineita olisi kyettävä hyödyntämään ja samalla olisi turvattava riittävä riippumattomuus, jotta liikkuminen kyetään turvaamaan ongelmallisemmissakin olosuhteissa.
Uudet polttoaineet ja teknologiat voivat toisaalta tuoda kilpailuetua ja uusia liiketoimimahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle.

3. Ajoneuvo- ja polttoaineverotuksen muuttaminen entistä ohjaavammaksi

Tämä liittyy luonnollisesti tärkeältä osaltaan ympäristövaikutusten koordinoituun vähentämiseen, mutta lisäksi myös elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn varmistamiseen.

Kannustavammalla verotuksella kyetään muuttamaan käyttäytymistä ympäristöystävällisempään ja kestävämpään suuntaan. Samalla kuitenkin tulee muistaa vaikutukset kilpailuun, jota vähennetään suosimalla joitakin ratkaisuja. Kansainvälisesti tulee ottaa huomioon erityisesti suomalaisten elinkeinojen kilpailukyky. Suomalaisten elinkeinojen kokonaisverorasitusta ei voida enää kiristää heikentämättä kansainvälistä kilpailukykyä, ellei kilpailijamaissakin tehdä samanlaisia ratkaisuja. Suomen onkin syytä seurata muiden maiden kehitystä ja toimia tämän mukaan.

Ohjaavampien maksujen ja verojen kerääminen tulee olla toteutettavissa ratkaisuin, joilla ei lisätä keräämisestä aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. Siten liikaa kiirehdintää keskeneräisten ja kalliiden keräämistapojen käyttöön ottamiseksi tulee välttää.

Suomen tulee jatkossakin osallistua aktiivisesti EU-vaikuttamiseen. Suomen erityiset tarpeet ja olosuhteet on pidettävä esille ja niitä on tarvittaessa ajettava määrätietoisesti eteenpäin. Hallinnonalojen ja sidosryhmien välillä on tehtävä aktiivista yhteistyötä jatkossakin.

Vaikutusarvioiden tekemisen tulee olla kiinteä osa strategian jatkovalmistelua sekä tulevaa ajoneuvopolitiikkaa ja -sääntelyä koskien. Valitettavasti Suomen Yrittäjillä ei ole käytössä liikennettä ja ajoneuvoja koskevia omia aineistoja vaikutusarvioiden tueksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Harri Hietala
ekonomisti