E 132/2007 vp komission Lissabon-tiedonantopaketti Eurooppa-neuvostolle – uuden kauden (2008-2010) käynnistäminen, Suomen linjaukset kevään 2008 Eurooppa-neuvostoa varten

Eduskunnan hallintovaliokunnalle

Suomen Yrittäjät esittää otsikossa mainitusta asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Olemme yhtä mieltä Suomen linjauksien kanssa siitä, että Lissabonin strategian toimeenpanossa tulee keskittyä niihin osa-alueisiin, joilla on edistytty hitaasti.

Komission tiedonannossa on eritelty neljän ensisijaisen alan toimet, joihin Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiassa on ryhdyttävä kaudella 2008–2010. Toisena toimista mainitaan liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen erityisesti pk-yrityksissä. Pidämme tätä linjausta äärettömän tervetulleena ja kannatettavana.

Suhtaudumme myönteisesti pk-yrityksiä koskevaan erityissääntelyyn, jonka tarkoituksena on vähentää pienempien yritysten suhteellisesti suurempaa taakkaa. Olemme kuitenkin myös samaa mieltä siitä Suomen linjauksesta, ettei pk-yritysten erityiskohtelu saa johtaa yritysten kasvun suhteettomiin esteisiin yrityksen kasvun varrella.

Hallinnollisen taakan vähentäminen on mielestämme tärkeää. Hallinnollisen taakan vähentäminen ja julkishallinnon nykyaikaistaminen vaikuttavat parantavasti yritysten toimintaympäristöön. Katsomme, että Suomen tulisi pyrkiä laatimaan komission strategiaraportissa edellytetty hallinnollisen taakan vähentämisstrategiansa mahdollisimman pian.

Ensimmäisenä toimena mainitaan investointi ihmisiin ja työmarkkinoiden uudistaminen, ja komission tiedonannossa on listattu yhteisön ja jäsenvaltioiden toimet tulevalle kaudelle. Yhtenä keskeisenä toimena on työmarkkinoiden uudistaminen. Pidämme tätä lähtökohtaa oikeana.

Edelleen pidämme hyvänä sitä, että tiedonantopaketissa korostetaan toistuvasti joustoturvan tärkeyttä.

Tässä yhteydessä haluamme kuitenkin korostaa sitä, että joustoturvaa on käsiteltävä myös työnantajan ja erityisesti pk-yrityksien näkökulmasta. Kaksi kolmasosaa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin, ja pk-yritykset ovat myös tutkimusten mukaan hyviä työnantajia.

Tulevalla kaudella onkin siten välttämätöntä huolehtia siitä, että pk-yrityksillä on kykyä ja halua edistää työllisyyttä. Joustoturvaperiaatteiden kansallisessa toteuttamisessa onkin tärkeää lisätä yrityskohtaisia sopimismahdollisuuksia.

Olemme samaa mieltä Suomen linjauksien kanssa siitä, että työperäisen maahanmuuton huomioiminen Lissabonin strategiassa on positiivinen asia. Yhteisön maahanmuuttopolitiikan yhtenäistämisessä on kuitenkin huomioitava se, että jäsenvaltioilla säilyy oikeus huomioida lainsäädännössään omat erityispiirteensä.

Tiedonantopaketin osana on määritelty kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat uudelle kaudelle 2008–2010.

Mikro- ja makrotaloudelliset suuntaviivat on näkemyksemme mukaan määritelty hyvin. On tärkeää uudistaa ja vahvistaa sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiä sen varmistamiseksi, että ne ovat taloudellisesti elinkelpoisia ja tehokkaita. Tämä on Suomen kohdalla korostetun tärkeää, koska väestömme ikääntyy nopeasti. Tuottavuuden nostaminen voi näkemyksemme mukaan toteutua parhaiten varmistamalla yksityisen tuotannon mahdollisuudet ja tätä kautta aito kilpailu myös useissa julkisissa palveluissa – toki turvaten palvelut kaikkialla ja kaikille.

Suomen tavoitteeksi on asetettu T&K-panostusten osuus BKT:sta, joka on 4 % vuonna 2010–2011. Tällä hetkellä osuus on 3,5 %. Jatkossa varsinkin julkiselta sektorilta tarvitaan aiempaa suurempia panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Julkisen sektorin osuus on alle kolmannes.

Julkinen ja yksityinen panostus olisi kyettävä myös paremmin sitomaan yhteen niin, että riittävät kokonaispanostukset koetaan suuntaamaan niille alueille, joissa Suomella nähdään olevan mahdollisuuksia merkittävään menestykseen kansainvälisestikin. T&K-panostuksen ohella kasvuun tähtäävän yrityspolitiikan keskeinen hhaste on riittävän riskipitoisen rahoituksen saaminen potentiaalisimmille toimijoille.

Työllisyyspolitiikan suuntaviivat on määritelty näkemyksemme mukaan hyvin. Suomi on saavuttanut työllisyysastetavoitteet hyvin. Vaikka tällä hetkellä tilanne on hyvä, tulee Suomen kuitenkin väestörakenteensa vuoksi myös jatkossa kiinnittää työllisyysasteeseen erityistä huomiota.

Pidämme myös myönteisenä sitä, että suuntaviivoissa on huomioitu verotus- ja etuusjärjestelmistä johtuvat kannustimet ja kannustinongelmat, työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisen parantaminen ja joustavuuden edistäminen työmarkkinoilla.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Harri Hietala
ekonomisti