Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi elinkeinonharjoittajien kuluttajiin kohdistamista hyvän tavan vastaisista kaupallisista menettelyistä sekä direktiivien 84/540/ETY, 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta (COM(2003)356 final)

Oikeusministeriölle

Oikeusministeriö järjesti keskeisille intressitahoille mahdollisuuden otsikkoasiasta lausumiseen joko suullisesti ministeriössä 26.8.2003 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa tai vaihtoehtoisesti toimittamalla ministeriöön kirjalliset kommentit Oikeusministeriön valmistelemasta luonnoksesta valtioneuvoston kirjelmäksi eduskunnalle. Suomen Yrittäjät ry esittää otsikkoasiassa kunnioittaen seuraavat kommentit.

Yleistä

Lähtökohtaisesti Suomen Yrittäjät suhtautuu puitedirektiivin säätämiseen myönteisesti. Puitedirektiivin heikkoutena pidetään kuitenkin sitä, että se johtaisi hyvän tavan vastaisen lainsäädännön eriytymiseen sen mukaan minkälaisesta toiminnasta kyse. Direktiivi koskee vain kaupallisia menettelyitä, jotka vahingoittavat kuluttajien taloudellisia etuja, kun taas Suomen lainsäädäntö hyvän tavan vastaisen menettelyn kieltämisestä on laaja-alaisempi koskien myös eettisesti arvelluttavaa markkinointia. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä sääntelyn johdonmukaisuutta ja selkeyttä niin, ettei siitä aiheutuisi elinkeinonharjoittajalle sekaannusta.

Suomen Yrittäjät katsoo, että direktiivi tulisi soveltamisalaltaan rajata koskemaan vain kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä suhteita, eikä laajentaa sitä yritysten välisiin suhteisiin.

Jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen harmonisointia ja täytäntöönpanon yhtenäistämistä pidetään kuluttajansuojaa koskevissa kysymyksissä toivottavana kehityssuuntana, kun sääntely EU:n sisällä on kirjavaa ja täytäntöönpano vaihtelee selkeästi maittain. Sääntelyn erilaisuus johtaa väistämättä tulkintaerimielisyyksiin ja hidastaa täten yritysten faktisia mahdollisuuksia harjoittaa rajat ylittävää kauppaa mm. internetin välityksellä. Täysharmonisointia ei tulisi kuitenkaan ulottaa tupakka-, alkoholi- ja lääkevalmisteiden markkinointia koskemaan. Suomella tulisi säilyä oikeus omien kansallisten rajoitussäännösten soveltamiseen kotimaiseen ja ulkomailta tulevaan markkinointiin.

Kansallista itsesääntelyä pidetään hyvänä mahdollisuutena tulkintaepäselvyyksien ratkaisemisessa, mutta sille ei saisi antaa sitovaa merkitystä eikä siitä tulisi säätää puitedirektiivissä. Itsesääntely ja lainsäädäntö tulisi siis pitää selvästi toisistaan erillään.

Suomen kuluttajalainsäädäntöä leimaa hajanaisuus ja yksityiskohtaisuus eikä lainsäädännössä ole otettu riittävästi huomioon pk-yritysten toimimismahdollisuuksia.
Sääntelyn hajanaisuuden lieventämiseksi kannatetaan oikeusministeriön muistiossa esitettyä ajatusta myynninedistämisasetuksen poistamisesta tarpeettomana. Puitedirektiiviehdotus liittyy läheisesti myynninedistämisasetukseen ja näin ollen asetuksen asiasisällöstä tulisi säätää puitedirektiivissä sikäli kuin se ylipäätänsä katsotaan tarpeelliseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Riikka Tähtivuori
lainopillinen asiamies