Ehdotus vakuutusedustuksesta annetun lain muuttamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö

Ehdotus vakuutusedustuksesta annetun lain muuttamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa ehdotuksesta vakuutusedustuksesta annetun lain 49 §:n muuttamiseksi. Suomen Yrittäjät ry lausuu asiasta seuraavan.

Tausta

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että vakuutusedustuslain 26 §:n kielto ottaa palkkiota muulta kuin toimeksiantajaltaan tulisi voimaan vasta vuoden 2012 alusta. Kun laki tuli muuten voimaan 1.9.2005, säädettiin nyt puheena olevan kiellon osalta kolmen vuoden siirtymäaika. Siirtymäaikaa jatkettaisiin siis kolmella ja puolella vuodella.

Suomen Yrittäjät katsoi vakuutusedustuslakia säädettäessä, että palkkiosäännös oli perusteltu. Emme ottaneet erikseen kantaa säännöksen voimaantuloajankohtaan. Vuoden 2004 hallituksen esitystä arvioitiin erityisesti niiden vaikutusten näkökulmasta, joita säännöksillä olisi sellaisiin jäsenyrityksiimme, jotka käyttävät vakuutusmeklareiden palveluita. Todettakoon, että Suomen Vakuutusmeklariliitto ry on yksi Suomen Yrittäjät ry:n toimialajärjestöistä.

Ehdotetun muutoksen tarve ja vaikutukset

Sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä valmistellussa luonnoksessa esitetään neljä perustetta siirtymäajan pidentämiselle. Ne ovat epäselvyydet suhteessa EU-lainsäädäntöön, vaikutukset aiemmin solmittuihin sopimuksiin, moniasiamiesten toiminnasta johtuvat uudet kysymykset ja finanssilainsäädännön muun uudistamisen vaikutukset.

Suomen Yrittäjät toteaa, että luonnoksessa esitetyt perustelut eivät juuri liity niihin syihin, joiden johdosta kielto aikanaan säädettiin, saati syihin, joiden perusteella siirtymäajan pituus määriteltiin. Tämän vuoksi ehdotuksiin on syytä suhtautua kriittisesti.

Mahdolliset epäselvyydet suhteessa EU-lainsäädäntöön olivat aivan samanlaisia vuonna 2004, jolloin hallituksen esitys annettiin ja niihin viitattiinkin asian eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut runsaasti aikaa selvittää säännösten EU-oikeudellinen puoli, eikä voimaantulon siirtämistä tule tällä perusteella lykätä kolmella ja puolella vuodella.

Vaikutukset voimassaoleviin sopimuksiin eivät nekään voi edellyttää uuden, huomattavan pitkän siirtymäajan säätämistä. Lain lähtökohtana oli, että kielto koskee vain uusia sopimuksia. Epäselvyydet valvontakäytännössä on hoidettava muuten kuin lykkäämällä säännöksen voimaantuloa. Asia on sinänsä erittäin tärkeä. Se olisi ehdottomasti pitänyt selvittää riittävästi jo ennen kuin hallituksen esitys aikanaan annettiin.

Moniasiamiesten toiminta on ilmiö, jota osattiin odottaa, kun säännösmuutokset toteutettiin. Sikäli kuin tehdyistä muutoksista näyttää koituneen ennalta arvaamattomia, kielteisiä vaikutuksia, ne olisi pitänyt selvittää luonnoksen perusteluissa seikkaperäisesti ja pohtia laajemmin sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta. Mitään tällaista selvitystä ei ehdotukseen liity.

Ehdotuksessa ei lainkaan arvioida sitä, minkälaisia vaikutuksia jo toteutetuista säännösmuutoksista on käytännössä aiheutunut. Olennaista on, kuinka muutokset ovat vaikuttaneet markkinoiden toimivuuteen ja eri osapuolten asemaan. Vuoden 2004 hallituksen esityksen perusteluissa on esitetty jonkin verran tietoja meklaritoiminnasta ja sen merkityksestä vakuutusmarkkinoilla. Nyt minimivaatimus on esittää, kuinka silloin esitetyt taloudelliset tiedot (meklariyritysten ja meklareiden määrä, yritysten koko ja liikevaihto, meklaritoiminnan merkitys suhteessa vakuutusmaksutuloon jne.) ovat muuttuneet toteutettujen säännösmuutosten johdosta.

Esityksen perusteluissa väitetään, että ehdotuksella ei ole vaikutuksia meklareiden eikä vakuutusyhtiöiden toimintaan, koska nykyinen käytäntö voi jatkua vielä kolmen vuoden ajan. Väite on erittäin erikoinen ottaen huomioon, kuinka keskeisenä kysymyksenä palkkiota koskevaa sääntelyä ja sen voimaantulon siirtymäaikaa pidettiin. Säännöksillä on luonnollisesti ollut vaikutusta markkinaosapuolten toimintaan jo siirtymäaikana. Yhtä selvää on, että siirtymäajan jatkamisella olisi vaikutuksia, niin kuin on myös siirtymäajan päättymisellä.

Suomen Yrittäjät ry katsoo, että ministeriön esittämät perustelut eivät tue ehdotuksen toteuttamista. Eri asia on, että jos sääntelyn havaitaan aiheuttavan korjaamista edellyttäviä ei-toivottuja vaikutuksia, niiden poistamiseen on ryhdyttävä viipymättä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Antti Neimala
johtaja