Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen

Valtiovarainministeriö

Vero-osasto

Lausuntopyyntö koskee valtiovarainministeriössä laadittua hallituksen esitysluonnosta energiaverotusta sääntelevän lainsäädännön muuttamiseksi. Lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korottamista ehdotetaan vuoden 2016 alusta. Muutokset tehtäisiin pääasiassa fiskaalisista syistä. Lisäksi kaivostoiminta ja louhinta siirrettäisiin takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II sekä energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin. Kaivostoiminnan osalta muutokset tulisivat voimaan vuoden 2017 alusta.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Yrittäjät katsoo, että julkisen talouden sopeutukset tulisi tehdä mahdollisimman vähän talouskasvua haittaavalla tavalla. Polttoaine- ja energiaverotuksessa pk-yrityksillä on ongelmia kilpailun tasapuolisuuden näkökulmasta. Tuomme tässä yhteydessä esiin näkemyksemme energiaverotuksen kehittämistarpeista tulevaisuudessa.

Nestemäisten polttoaineiden verotuksesta

Polttoaineverotuksessa vaikeimmassa tilanteessa ovat pienet kuljetus- ja koneyritykset, joiden on rajallisen neuvotteluvoiman vuoksi vaikea siirtää veronkorotuksia palveluhintoihin. Lisäksi logistiikka- ja urakointikustannusten kasvu haittaa yritystoimintaa laajemminkin. Korkean polttoaineverotuksen haitallisia vaikutuksia elinkeinoelämälle voitaisiin helpottaa erottamalla liikenne- ja työkonepolttoaineiden ammattimainen käyttö muusta käytöstä ja lieventämällä tältä osin polttoaineverorasitusta.

Nyt esitetty hiilidioksidiveron korottaminen, joka koskee lämmitys- voimalaitos- ja työkonepolttoaineita pyrkii ohjaamaan käyttöä vähäpäästöisempään suuntaan. Ohjaavuus ei toteudu työkoneiden osalta, sillä niille ei toistaiseksi ole vaihtoehtoista polttoainetta. Jotta koneyrittäjien yritystoiminnan edellytykset voitaisiin turvata, olisi kannatettavaa ottaa käyttöön työkonepolttoaineena käytettävän moottoripolttoöljyn (kevyt polttoöljy) osalta energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan direktiivin 2003/96/EY 8, artiklan mahdollistama minimivero 2,1 snt/l.

Jos kevyen polttoöljyn työkonepolttoainekäytön verotus eriytettäisiin sen lämmityskäytön verotuksesta, voisi vaihtoehtoisena käytännön toteuttamiskeinona olla myös maatalouden osalta jo käytössä oleva energiatuotteiden veronpalautus minimiveron 2,1 snt/l ylittävältä osalta. Hallinnollisista syistä aivan pienet esim. alle 500 euron veronpalautukset voisivat jäädä palautuksen ulkopuolelle. Palautukseen olisivat oikeutettuja esimerkiksi Ruotsin tapaan metsätaloudessa toimivat puunkorjuu- ja metsänparannusyritykset sekä maarakennusyritykset.

Palautusjärjestelmä voisi perustua esimerkiksi hakemuksiin, joilla palautukseen oikeutettu yritys selvittäisi polttoaineostojensa määrän. Palautusjärjestelmän luomisessa voitaisiin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia Verohallinnon järjestelmiä ja noudattaa esim. alv:n ulkomaalaispalautuksiin liittyviä hakemus- ja palautusjaksoja.

Sähkö- ja valmisteverotuksesta

Nykyiset kaksi sähköveroluokkaa, yleinen I ja alennettu II luovat epätasa-arvoisuutta eri veroluokkiin kuuluvien toimialojen välillä. Luokka I koskee kotitalouksia, palvelualoja ja julkista sektoria. Teollisuus kuuluu alempaan veroluokkaan II. Palveluita ja teollisuutta ei siten nykyisin kohdella sähköverotuksessa yhdenvertaisesti. Kaivostoiminta ja louhinta esitetään nyt palautettavaksi takaisin luokkaan II. Pidämme siirtoa oikeansuuntaisena. SY:n mielestä alempaa veroa tulisi kuitenkin yhdenmukaisuuden vuoksi soveltaa koko elinkeinoelämään.

Energiaintensiiviset yritykset saavat myös tietyin edellytyksin palautuksen energiaveroista. Tältä osin järjestelmä on pieniä energiaintensiivisiä yrityksiä syrjivä, sillä palautuksen omavastuu on 50 000 euroa. Epäkohtaa poistaisi omavastuun madaltaminen.

Energiaverotusta tulee kehittää siten, että se kohtelee erikokoisia ja eri toimialojen yrityksiä tasapuolisemmin.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus Satu Grekin
toimitusjohtaja veroasiantuntija