YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

20.11.2024 klo 14:33
Lausunto

Esitys työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategisiksi painopisteiksi, toimialoiksi ja osaamiskeskittymiksi

Työ- ja elinkeinoministeriö

VN/21764/2024

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antoi 23.7.2024 hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöille ja virastoille toimeksiannon laatia ministeriölle yhteisen esityksen siitä, mitkä strategiset painopistealueet, kuten toimialat tai osaamiskeskittymät tulisi jatkossa olla uudistettavan TEM:n hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun sekä uusien teollisten toimialojen ja osaamiskeskittymien aikaansaamiseksi.

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät suhtautuu varauksellisesti esitykseen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategisista painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä.

Pidämme sinänsä kannatettavana pyrkimystä aikaisempaa tiiviimpään hallinnonalan toimijoiden väliseen konkreettiseen yhteistyöhön. Tällä voitaisiin nykyistä paremmin välttää viimeaikaiset tilanteet, joissa toimijat ovat organisaatiota kehittäessään luoneet toisen toimijan kanssa päällekkäisiä tai kilpailevia tuotteita. Toimijoiden perimmäinen tehtävä ja julkisen talouden tilanne huomioon ottaen tällainen päällekkäisyys tai keskinäinen kilpailu ei ole tarkoituksenmukaista.

Samaan aikaan muistutamme siitä, että eri toimijoilla on erilainen perustehtävä. Osalla toimijoista korostuu enemmän aktiivinen toiminta ja osalla perustehtävä on ensisijaisesti markkinapuutteeseen puuttuminen. Näkemyksemme mukaan esitys työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategisista painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä ei ota huomioon tätä seikkaa.

Olemme erityisen huolestuneita ajattelumallista, jonka mukaan valtio kykenee valitsemaan voittajat. Näkemyksemme mukaan markkinat kykenevät poliittista päätöksentekoa paremmin valitsemaan ne potentiaalisimmat kyvykkyydet, joihin investoida ja julkisen toimijan ensisijainen tehtävä on tukea näitä valintoja jakamalla riskiä.

Suomen Yrittäjät on erityisen huolissaan kehityksestä, jossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet ja toimet kohdistetaan yhä voimakkaammin keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Haluamme muistuttaa siitä, että kaikki nykyiset keskisuuret ja suuret yritykset ovat joskus olleet mikroyrityksiä. Lisäksi huomautamme, että esimerkiksi T&K-tukien kohdentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille tuottaisi suurimmat hyödyt (Koski & Fornaro, 2022).

Näkemyksemme mukaan Suomen elinkeinoelämää tulee kehittää kyvykkyyksien kautta. Esityksessä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategisista painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä tämä ei toteudu ja on haitallista, että toiminnan painopisteitä tarkastellaan suppeasti teollisuuspoliittisen strategian painopisteiden kautta.

Teollisuuspoliittista strategiaa valmistelevan työryhmän näkemyksen mukaan Suomessa on kasvukykyisiä toimialoja ja lupaavia osaamiskeskittymiä laaja-alaisesti, mutta suurimmat tulevaisuuden kasvumahdollisuudet liittyvät TKI-intensiivisiin toimialoihin. Emme kiistä näkemystä yleisellä tasolla, mutta huomautamme, että TKI-intensiivisiin toimialojen valikoitumisen taustalla on aiemmin tehdyt valinnat, joissa TKI-toiminnan tuki on kohdistettu poliittisesti valikoidusti.

Suomen Yrittäjät katsoo, että toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Tämän vuoksi edellä mainittuja näkemyksiä ei voida pitää elinkeinoelämän tarpeiden mukaisena. Samaan aikaan huomautamme, että vallitsevien strategisten painopistealueiden aikana Suomen talouskasvu ja tuottavuuskehitys on ollut heikkoa. Näin ollen strategisten painopistealueiden uudelleen määrittäminen voisi olla perusteltua.

Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi?

Suomen Yrittäjät korostaa markkinaehtoisen ja ennakoitavan toimintaympäristön merkitystä. Katsomme, että poliittisesti päätettyjen painopistealueiden valinnan riski on, että valinta kaventaa innovaatiot ja kasvun harvoille päätösperäisille toimialoille, jolloin kyky menestyä muuttuvassa maailmassa heikkenee.

Taloudellisen kasvun rahoituksessa yksityisen pääoman tulisi toimia ensisijaisena suunnannäyttäjänä, ja valtion roolin tulisi olla tukemassa tätä kehitystä – ei valita voittajia. Näin kasvua luodaan laaja-alaisesti, Suomen kilpailukykyä ja talouden joustavuutta tukien. Lisäksi pidämme erittäin suurena riskinä sitä, että painopistealuevalinnoilla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia niille toimialoille, jotka eivät valikoidu painopistealueiksi.

Vaikka elinkeinoelämän kehittämisessä voi joissain tilanteissa olla perusteltua tunnistaa ja tukea tiettyjä kasvualueita, ei tukitoimien tulisi sulkea pois muita toimialoja tai aiheuttaa epätasapainoa resurssien kohdentamisessa.

Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa?

• Kasvua hakevat pk-yritykset, mukaan lukien mikroyritykset ja yksinyrittäjät
• Potentiaalisimmat kyvykkyydet toimialasta riippumatta
• Voimakasta kasvua tavoittelevat yritykset kokoluokasta riippumatta

Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne?

Palveluala ml. kauppa ja logistiikka sekä luovat alat ovat osa-alueita, jotka olisi perusteltua nostaa osaksi TEM:n hallinnonalan palvelu- ja rahoitustarjontaa.

Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat?

Meiltä puuttuu rahoitusinstrumentit, joilla voitaisiin tukea kasvuhakuisten pk-yritysten kehittämistä ennen mahdollista BF-rahoituksia. Aiemmin ELY-keskuksilla käytössä ollut Yritysten kehittämispalvelut -rahoitusinstrumentti toimi hyvin, mutta koska sitä tai vastaavaa palvelua ei ole saatavilla, näemme tässä kohtaa merkittävän katvealueen.

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
ekonomisti