EU:n prioriteetit vuosina 2019-2024 – EU pj. politiikkapainopisteet

Valtioneuvoston kanslia
Työ- ja elinkeinoministeriö

99,8% EU:n yrityksistä on pk-yrityksiä, joista 93% työllistää alle 10 henkilöä. Eurooppalaisista yrityksistä yli puolet eli 56% on yksinyrittäjiä. EU:n pitää kannustaa yrittäjyyteen sekä yritysten kasvuun kannustavaan toimintaympäristöön. On aika lähteä uudistamaan EU:n pk-yrityspolitiikkaa.

Toimivat sisämarkkinat

Yritysten kohtaamia sisämarkkinaesteitä ovat muun muassa erilaiset hallinnolliset vaatimukset, tekniset kaupanesteet, kielelliset esteet sekä lainsäädännöstä tai lainsäädännön puutteellisesta täytäntöönpanosta johtuvat esteet. Myös EU-maiden toisistaan poikkeavat lainsäädäntöratkaisut voivat tosiasiallisesti rajoittaa yritysten mielenkiintoa rajat ylittävään liiketoimintaan. Esimerkiksi kuluttajalainsäädännön vahvempi EU-tason harmonisointi poistaisi yrityksiltä oikeudellista epävarmuutta niiden myydessä tuotteitaan EU:n sisämarkkinoille ja mahdollistaisi verkkokaupan kasvupotentiaalin hyödyntämisen.

Keskeinen keino kannustaa yrityksiä hyödyntämään sisämarkkinoita ja tukea siellä jo toimivien yritysten kilpailukykyä on kiinnittää huomiota uuden ja päivitettävän EU-lainsäädännön laatuun. Laadukkaan sisämarkkinalainsäädännön tulisi aina pohjautua huolelliseen ja kattavaan vaikutusarviointiin (ml. pk-yritystesti) laajasti eri sidosryhmätoimijoita konsultoiden niin, että sääntelyhankkeet käynnistyisivät yrittäjien, kansalaisten ja muiden markkinatoimijoiden todellisista tarpeista. Sääntelyn tavoitteet on saavutettava mahdollisimman yksinkertaisesti ja kevyesti, mahdollisimman pienin kustannuksin. Taloudellisille toimijoille ei tulisi myöskään asettaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa esimerkiksi liiallisilla raportointivelvollisuuksilla. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä. Myös yksinyrittäjyyden kasvava suosio korostaa tarvetta EU-lainsäädännöstä johtuvan hallinnollisen ja taloudellisen sääntelytaakan yksinkertaistamiseen ja minimoimiseen.

Taustamuistiossa esiin nostetut sisämarkkinoiden yksittäiset kehittämisalueet, palveluiden sisämarkkinat, osaaminen ja taidot sekä digitalisaatio ovat keskeisiä tekijöitä EU:n sisämarkkinoiden menestyksen kannalta. Uusia teknologioita ja niiden käyttöä ohjaavia sääntelykehyksiä luotaessa on varmistettava, että kaikki talouden toimijat (ml. pk-yritykset) pääsevät kehitykseen mukaan. Palvelusektori vastaa noin kahta kolmannesta EU:n taloudesta ja palvelusektorille syntyy myös valtaosa uusista työpaikoista. Siitä syystä onkin perusteltua kehittää palveluiden sisämarkkinoita toimivammiksi. Myös valmistavan teollisuuden kilpailukyky on yhä vahvemmin kytköksessä palvelusektorin kilpailukykyyn. Tästä esimerkkinä ovat kuljetuspalvelut, joiden osuus yritysten arvoketjuista on merkittävä. Erityisesti osaamisintensiivisten palveluiden kehittäminen loisi lisäarvoa Euroopan talouskasvuun ja kilpailukykyyn.

Avoimuuteen nojaava kauppapolitiikka

Taustamuistion pohdinnat monen keskeisestä kaupan vapauttamisesta, alueellisista sekä kahdenvälisistä kauppa- ja investointisuhteista ovat kannatettavia. Tulevaisuudessa kasvu tulee EU:n ulkopuolelta ja yrityksiä on valjastettava hyödyntämään tätä kasvua.

Maailman kauppajärjestö WTO:n kehittäminen on edelleenkin tärkeää. WTO:ta uhkaa lamautuminen ja mikäli tuomareita ei saada nimitettyä, WTO:n riitojenratkaisumenettely loppuu syksyllä 2019. WTO:n neuvottelufunktiota tulee vahvistaa ja uusia neuvotteluprosesseja käynnistää esimerkiksi verkkokaupan alalla. WTO:n vuoden 2020 ministerikokous tulisi valmistella niin, että kokouksessa tehdään konkreettisia päätöksiä esim. neuvotteluprosesseista.

EU:n strategisena etuna olisi tiiviimmät taloudelliset siteet Venäjän kanssa. Rajanapurina tämä on erityisen tärkeätä meille suomalaisille. Venäjän ja EU:n eristäytyminen toisistaan ei ole kenenkään etu ja aktiiviseen EU-tason vuoropuheluun tulee panostaa suhteiden kehittämiseksi parempaan suuntaan.

Brexitista huolimatta yhteistyötä brittien kanssa tulee pyrkiä jatkamaan mahdollisimman saumattomasti. On pyrittävä minimoimaan yrityksille ja kansalaisille Brexitistä koituvat hallinnolliset ja taloudelliset kustannukset.

Digitalisaation hyödyntäminen – nopeasti

Digitaalisen Euroopan viisi kulmakiveä (1. datan liikkuvuus, 2. tekoäly, 3. alustatalous, 4. luottamus ja 5. digitaaliset tiedot, taidot ja osaaminen) ovat hyvä lähtökohta entistä kilpailukykyisemmän ja paremmin voivan Euroopan rakentamiselle.

Edistetään dataan perustuvan markkinatalouden kehitystä lisäämällä datan liikkuvuutta ja saatavuutta sekä vahvistamalla kansalaisten ja yritysten oikeuksia ja mahdollisuuksia hallita, jakaa ja myydä omadataansa (MyData).

Varmistetaan tekoälyohjattujen yksityisten ja julkisten palvelujen yleistyessä, että yrittäjillä ja muilla asiakkailla on oikeus ja käytännössä myös mahdollisuus tietää, miten ja millaisten tietojen ja oletusten pohjalta tekoälyn ohjaamat ratkaisut ovat syntyneet.

Yrityksen koko vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti yritys pystyy valjastamaan käyttöönsä uusia digitaalisia teknologioita sekä tekoäly- ja automatisaatioratkaisuja. Yleensä pienimmillä yrityksillä prosessi vie enemmän aikaa kuin suurilla. Jotta uudet innovaatiot ja niistä syntyvät uudet liiketoimintamallit eivät johtaisi markkinoiden häiriöihin ja yksipuolistumiseen, tulee jatkossa seurata ja tarjota tukea näiden teknologioiden käyttöönotolle myös pienimmissä yrityksissä ja perinteisimmillä sektoreilla.

Siirtyminen kohti vähähiilistä taloutta

Taustapapereissa kuvataan oikein, että vähähiilisen talouteen siirtymisessä tulee huomioida aiempaa vahvemmin politiikkakoherenssi eri politiikkojen kuten ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikan, kiertotalouspolitiikan ja biotalouspolitiikan välillä. Tässä tulisi korostaa puun ominaisuuksia uusiutuvana luonnonvarana, jolla voidaan korvata uusiutumattomia ja ympäristölle haitallisempia raaka-aineita. Samalla pystytään tuottamaan kestävästi uusiutuvaa energiaa teollisuuden sivuvirroista. Myös siirtyminen kohti kiertotaloutta on tärkeä askel siirtymisessä kohti vähähiilistä taloutta. Edistämällä tehokkaita tapoja lisätä resurssitehokkuutta sekä jätteiden ja materiaalien kierrätystä, luodaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja samalla siirrytään kohti kestävämpää taloutta.

Tutkimuksen ja innovaatiopolitiikan painottaminen vähähiiliseen talouteen siirtymisessä on luonnollisesti tärkeää.

Sosiaalinen ulottuvuus, työn murros ja osaaminen

Taustamuistiossa on nostettu esiin uuden työn ja uusien työmahdollisuuksien syntymisen tukeminen. Tämä on kannatettava tavoite. Myös muistiossa mainittua joustavuus erilaisten työmahdollisuuksien hyödyntämisessä tulee olla tavoitteena, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä heidän osaamiselleen sopivinta työtä sen juridisesta muodosta riippumatta. On tärkeää huolehtia, ettei työn eri muotoja aseteta sosiaaliturvan näkökulmasta perusteetta erilaiseen asemaan ja että siirtymät palkatun työn ja yrittäjämäisen työn välillä ovat saumattomia.

Kuten muistiossa on todettu, osaamisen varmistaminen on elintärkeää Euroopalle. Sen lisäksi on kuitenkin huolehdittava myös kilpailukyvyn säilymisestä ja tuottavuuden kehittämisestä. Erityisesti mikroyritysten osalta on varottava tarpeettoman hallinnollisen taakan lisäämistä ja pyrittävä helpottamaan työllistämistä ja kasvua. Yrityksille on tärkeää saada osaavaa työvoimaa oikea-aikaisesti, minkä vuoksi työvoiman liikkuvuuden helpottaminen on niin ikään tärkeää.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Thomas Palmgren
Pääekonomisti Kansainvälisten asioiden päällikkö