Hallituksen esitys alueidenkäyttölaiksi

Eduskunnan ympäristövaliokunta
HE 70/2026 vp

Eduskunnan ympäristövaliokunta pyytää Suomen Yrittäjiltä (jatkossa SY) lausuntoa otsikkoasiasta. Esityksen tavoitteena on uudistaa alueidenkäyttöä koskevat säännökset Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Esityksen tavoitteena on myös, että alueidenkäyttöä koskevia säännöksiä uudistettaessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun tulevaisuuden haasteista, muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja sujuvoittaa alueidenkäyttöä koskevia säännöksiä ja tehdä niihin tarvittavat lakitekniset ja kielelliset korjaukset.

Taustaa

Alueidenkäyttöä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltiin viime hallituskaudella siinä onnistumatta. Suomen Yrittäjät oli mukana ministeriön johdolla tehtävässä valmistelussa ja lopputuloksen osalta katsoimme, etteivät laaditut säännösluonnokset olisi edistäneet elinkeinoelämän hankkeita ja Suomeen tehtäviä investointeja.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on lukuisia kannatettavia kirjauksia kaavoituksen ja luvituksen sujuvoittamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi. Alueidenkäyttölain osalta hallitus on sitoutunut muun muassa sujuvoittamaan kaavaprosessia, uudelleentarkastelemaan valitusoikeuden rajaamista sekä säätämällä maanomistajan kaava-aloiteoikeudesta.

Alueidenkäyttölain valmistelua varten asetettiin tällä hallituskaudella työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus uudeksi alueidenkäyttölaiksi hallituksen esityksen muotoon. SY oli edustettuna työryhmässä. Pidimme työryhmän esitystä kannatettavana ja investointeja vauhdittavana.

Esitys tukee pääsääntöisesti elinkeinonharjoittamista

Yleiset säännökset

Lakiesitykseen on kirjattu hallitusohjelman mukaisesti suurimpien kaupunkiseutujen MAL-sopimuskäytäntö. Pidämme kannatettavana, että menettely kirjataan lakiin ja näin edistetään menettelyn jatkumista valtion ja kuntien välisenä käytäntönä. MAL-sopimuskäytäntö on ollut hyvin toimiva menettely, joka on edistänyt liikennehankkeiden toteuttamista ja hyvien liikenneyhteyksien varren asuntorakentamista. Toimivat MAL-sopimukset tuovat työtä asuntorakentajille ja infrarakentajille, verotuloja valtiolle ja maankäyt-tömaksuja kuntiin.

Viranomaisen tehtävät

Kannatamme ratkaisua, jonka mukaan lupa- ja valvontaviraston (LVV) rooli on kirjoitettu alueidenkäyttölakiluonnokseen termillä ”tukea” suhteessa kunnan alueidenkäytön suunnitteluun. Pidämme erittäin tärkeänä, että lupa- ja valvontaviraston rooli säilyy kuten aiemmin ELY-keskuksilla eli valvontatehtävät koskevat vain valtakunnallisesti ja merkittäviä maakunnallisia asioita.

Maakuntakaava

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on sitouduttu keventämään maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta ja oikeusvaikutteisuutta osana maankäytön suunnittelujärjestelmää. Esityksen mukaan maankuntakaavaan ei kuuluisi enää yhdyskuntarakenteen periaatteiden esittäminen, vaan tehtävä kuuluisi kuntatason tehtäviin. Lisäksi esityksen mukaan nykyisestä poiketen useamman kuin yhden kunnan alueidenkäytön yhteensovittaminen ei enää kuuluisi maakuntakaavan tehtäväksi. Esitys on näiltä osin kannatettava.

Yleiskaava

Voimassa olevan lain mukaan kunta voi määrätä rakennus- tai toimenpidekiellon yleiskaavan laadinnan vuoksi korkeintaan 15 vuodeksi. Lakiesityksessä vastaavat kiellot ja rajoitukset on lyhennetty korkeintaan 8 vuodeksi. Kannatamme enimmäisajan lyhentämistä esitetyllä tavalla.

Kannatamme, että pykälän sisältövaatimuksissa on huomioitu sään ääri-ilmiöiden ja tulvariskeihin varautumisen, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja infrastruktuurin hyödyntäminen.

Esityksen mukaan asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia yleiskaavasta poiketen, jos yleiskaava on vanhentunut. Kannatamme myös tätä esitystä.

Kaavoitus- ja rakentamislain (KRL) valmistelun yhteydessä selvitettiin mahdollisuutta muuttaa kaavoituksen suunnittelujärjestelmää yhdistämällä asemakaava ja yleiskaava kuntakaavaksi. Kannatimme esitystä, mutta se ei edennyt selvitystä pidemmälle. Tästä syystä kannatamme, että lakiin kirjataan mahdollisuus yleiskaavan ja asemakaavan yhteiskäsittelystä ja -prosessista. On perusteltua, että menettely on mahdollista sekä uusilla kaava-alueilla että kaavojen muutosalueilla.

Asemakaava

Esityksen mukaan kunnan on laadittava asemakaava ja pidettävä se ajan tasalla sekä velvoitetaan kunta ottamaan huomioon alueidenkäytön ohjaustarvetta arvioitaessa erityisesti asuntotuotannon tarve ja toimivan kilpailun edistäminen. Kannatamme esitystä.

Tuulivoimarakentamista koskevat säännökset

Tasapuolisen kohtelun ja teknologianeutraalin lähestymistavan mukaisesti tuulivoiman sijoittumisen perustana on perusteltua säilyttää tapauskohtainen arviointi. Liian tiukka lakiin kirjattu kiinteä etäisyyssääntö voi estää ja hidastaa hankkeita sekä nostaa sähkön käyttäjien kustannuksia. Samalla valta ja vastuu Suomen puhtaan energian investoinneista siirtyy maakuntakaavoittajille. Yrittäjät kannattaa voimassa olevan lain mukaista kuntien päätösvalla säilyttämistä.

FCG:n ympäristöministeriölle tekemän selvityksen ja Suomen uusiutuvat ry:n hankeotannan tietojen mukaan uusi 1,25 km vähimmäisetäisyys tulee poistamaan yli 30 prosenttia Suomen potentiaalisesta tuulivoimalakannasta. Esitetty sääntely sulkisi käytännössä pois suuren osan Etelä-Suomen mahdollisista tuulivoima-alueista ja monia teollisuuskäytössä olevia alueita. Tuulivoiman rakentaminen myös eteläisempään sekä mahdollisuuksien mukaan itäiseen Suomeen parantaisi merkittävästi sähköjärjestelmän tasapainoa. Uusi linjaus edellyttää huolellista vaikutustenarviointia, jotta Suomen tarvitsemat sähköntuotannon lisäykset eivät vaarannu. Riittävä ja edullinen sähkö on kilpailukyvyn ja investointien perusedellytys.

Aurinkovoimaa koskevat säännökset

Puhtaan sähköntuotannon edistämiseksi ja Suomen houkuttelevuuden säilyttämiseksi investointikohteena, aurinkovoimahankkeiden sujuva luvitus ja kaavoitus ovat keskeisessä roolissa. Aurinkovoima tasapainottaa uusiutuvan sähköntuotannon ajallista vaihtelua. Ehdotetun uuden aurinkovoimayleiskaavan voidaan katsoa edesauttavan aurinkovoimahankkeiden käsittelyn ennakoitavuutta. Pidämme tärkeänä, että aurinkovoimayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan aurinkovoimalan rakentamisluvan perusteena.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rakentamislain 46 §:ää, joka koskee sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella. Rakentamisluvan hakijan niin pyytäessä puhtaan siirtymän teollisuushankkeen alueidenkäytöllisten edellytysten tarkastelu tehdään sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa, jossa on määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena. Sijoittamisen edellytyksenä alueidenkäyttölain tarkoitetulla suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuta sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttävät asemakaavan laatimista. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan merkittävänä rakentamisena pidetään aina pinta alaltaan vähintään 50 hehtaarin kokoista aurinkovoimalaa. Tämä tarkoittaa, että vähintään 50 hehtaarin kokoisten aurinkovoimaloiden aurinkovoimayleiskaavaa tai asemakaavaa.

Pidämme tärkeänä, että ennen vähintään 50 hehtaarin aurinkovoima-alueiden kaavoituspakon viemistä lakiin, olisi tärkeä varmistaa, ettei muutos heikennä tarpeettomasti mahdollisuuksia vahvistaa Suomen sähköjärjestelmän tasapainoa ja joustavuutta. Aurinkovoima tasapainottaa tuulivoimatuotannon vaihteluita. Muutosehdotus voi jarruttaa investointeja ja on hallituksen oman luvituksen sujuvoittamistavoitteen vastainen. Suomen Yrittäjät kannattaa lähtökohtaisesti joustavaa ja tapauskohtaista kaavoitustarpeen arviointia.

Lisäksi joustamaton 50 hehtaarin raja vaikeuttaa aurinkovoimahankkeiden kohdentamista joutomaille ja käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille. Tehokkain tapa lieventää puhtaan energian luontovaikutuksia on valita voimaloiden sijainnit harkiten. Lainsäädännön tulisi kannustaa hankkeiden rakennuttajia priorisoimaan joutomaita ja valmiiksi rakennettuja ympäristöjä, kuten teollisuusalueita, rakennusten pintoja ja parkkipaikkoja. Nyt esitetyn muutoksen vaikutus olisi todennäköisesti päinvastainen.

Asemakaavan ja yleiskaavan laatimisaloite ja asemakaavan ja yleiskaavan laatiminen yhteistyössä maanomistajan kanssa

Lakiin esitetyt uudet säännökset maanomistajan asemakaavan ja yleiskaavan laatimisaloitteista sekä mahdollisuus kaavan laatimisesta kunnan ja maanomistajan yhteistyössä maanomistajan kanssa perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Säännösten laatiminen on ollut myös SY:n pitkäaikainen tavoite, minkä vuoksi pidämme esitettyjä säännöksiä pääsääntöisesti kannatettavina.

Esityksen mukaan maanomistajalla olisi oikeus tehdä kunnalle perusteltu aloite asemakaavan ja myös yleiskaavan laatimiseksi omistamalleen alueelle. Perustelutekstin mukaan vastaava oikeus olisi vuokraoikeudenhaltijalla, joka olisi saanut valtuutuksen asiaan maanomistajalta. Kunnan on päätettävä aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ilman aiheetonta viivästystä mutta kuitenkin viimeistään neljän kuukauden määräajassa. Aloite tulee käsitellä kunnan monijäsenisessä toimielimessä, jolla tarkoitetaan kunnan luottamushenkilöitä. Kannatamme esitystä.

Esityksen mukaan kunta voisi maanomistajan pyynnöstä antaa asemakaavaehdotuksen tai yleiskaavaa koskevan ehdotuksen maanomistajan laadittavaksi tämän omistamalle alueille. Pykälässä tarkoitetaan sellaisia yleiskaavoja, jotka voivat olla suoraan rakentamisluvan perusteena. Kunnan olisi päätettävä pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä monijäsenisessä toimielimessään. Kunta ohjaisi kaavaehdotuksen laatimista ja asettaisi tavoitteita ja ehtoja. Kunnan tulisi huolehtia osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä. Kunta voi perustellusta syystä palauttaa kaavaehdotuksen valmisteluun tai keskeyttää valmistelun. Meillä ei ole huomautettavaa esityksestä.

Muutoksenhaku

SY pitää kannatettavana muutoksenhakua koskevaa esitystä. Valitusoikeutta on muutettu voimassa olevasta sääntelystä siten, että valitusoikeutta ei olisi enää kunnan jäsenellä, vaan ainoastaan asianosaisilla eli niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Edellytyksenä on, että asemakaava on yleiskaavan mukainen.

Lisäksi kannatamme esitystä, jonka mukaan valitusoikeus asemakaavasta olisi rekisteröidyillä paikallisilla tai alueellisilla yhteisöillä silloin, jos yhteisö on tehnyt muistutuksen kaavaehdotuksesta. Laissa on lisäksi lueteltu edellä mainitusta muistutusvelvoitteesta poikkeustilanteet. Vastaava malli on voimassa Ruotsissa. Katsomme, että esitys lisäisi hankkeiden etenemisen ennakoitavuutta rajaamatta kuitenkaan pois yhteisöjen valitusoikeutta.


Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät


Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö