YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Hallituksen esitys Eduskunnalle (HE 116/2008 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2009 (Pääluokka 32)
Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta
Työ- ja elinkeinojaosto
Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen talousarvioesitys on varsin onnistunut. Esitetyt ansiotuloverotuksen kevennykset ja monet menojen lisäykset tukevat ostovoimaa, kysyntää, talouskasvua ja työllisyyttä tilanteessa, jossa maa on vähintäänkin taantuman kynnyksellä.
Millä voidaan elvyttää tarvittaessa vielä?
- veronkevennykset jo merkittäviä – ensisijaisesti ei lisää kevennyksiä ensi vuodelle
- rakennusala kohtaamassa suurimman laskun – julkista rakentamista lisää
- myös maanrakennusalan kysyntä laskussa – väylien kunnossapitoon lisäpanostuksia
- julkisen sektorin hankintoja yksityiseltä sektorilta mahdollista lisätä ja näin tukea taloutta laajemminkin
Yritysten rahoituksessa on ilmennyt kapeikkoja. Luonnollisesti rahoituksen hinta on noussut ja vakuusvaatimukset kiristyneet. Pieni osa yrityksistä kohdannut myös saatavuusongelmia. Ulkomaisen rahoituksen ja mm. yritysten keskinäisten lainojen saatavuus on heikentynyt. Rahoituksen kysyntä ja myöntäminen on lisääntynyt kotimaisista rahoituslaitoksista – lähinnä pankeista.
Ongelmat ovat koskettaneet tähän mennessä korkeintaan muutamia tuhansia yrityksiä. Nämä yritykset ovat lähinnä vientiyrityksiä, joilla saattaa olla suuriakin kertatarpeita, ja kaikkein kasvuhakuisimpia yrityksiä, jotka tarvitsevat rahoitusta, jonka riski on korkeampi. Lisäksi nuoret pienet yritykset ovat kohdanneet ongelmia, kun näytöt vielä puuttuvat.
Investointirahoituksen kysyntä tulee laskemaan. Toisaalta tarve käyttöpääoma-rahoitukseen on jo kasvamassa. Tarjonnan puolesta rahoituksen saatavuus on kiristymässä pankeista. Toisaalta työeläkeyhtiöiden takaisinlainauksessa on mahdollisuuksia ja tätä rahoitusta on jo haettu merkittävästi.
Valtion tulee kuitenkin varautua turvaamaan yritysten rahoituksen saantia niin, että sinällään terveet yritykset eivät kaadu hetkellisiin rahoitusongelmiin esim. tilausten yllättävien peruuntumisten seurauksena. Finnveran ja Teollisuussijoituksen valtuuksia tehdä pääomasijoituksia ja myöntää luottoja tulee kasvattaa. Ennen kaikkea tulee kasvattaa valtuuksia myöntää takauksia, kun vakuusvaatimukset ovat kiristymässä.
Suurin volyymi kysynnässä tulee varmastikin kohdistumaan viennin rahoitukseen. Kuitenkin myös investointeihin ja käyttöpääomaan turvaamiseen tarkoitettu rahoitus tulee taata. Näin turvataan terveiden yritysten selviytyminen pahimman yli ja samalla mahdollistetaan kasvuhakuisempien yritysten kehittäminen niin, että nämä ovat valmiita kasvuun talouden käänteen tapahtuessa.
Talousarvioesityksessä kasvatetaan tutkimuksen, kehittämisen ja investointien avustuksia ja lainoja mm. Tekesin ja TE-keskusten kautta. Tämäkin on tärkeää markkinarahoituksen saatavuuden kiristyessä. Näin turvataan osaltaan yritysten mahdollisuudet kehittää toimintaansa ja olla valmiina korjaamaan hedelmiä, kun uusi nousu alkaa.
Ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun alun myös pk-yritykset ovat ennakoineet jopa työllisten määränsä laskua. Tämä on huolestuttava signaali kansainvälisen taantuman rinnalla, joka väistämättä merkitsee supistuksia vientisektorilla. Toisaalta työvoimassa on aiempaa enemmän eläköitymisen kynnyksellä olevia. Yrityksissä työvoimaa ei enää tänä päivänä herkästi irtisanota, koska puute osaavasta työvoimasta tiedostetaan. Työllisyyden voisi kuitenkin ennakoida heikentyvän 35 000 – 50 000 henkeä tämän hetkisillä tiedoilla. Työttömyyden kasvuksi voisi siten arvioida 20 000 – 30 000 henkeä, koska osa siirtyy koulutukseen ja työvoiman ulkopuolelle.
Talousarvioesityksessä työvoimapolitiikan painopistettä muutetaan entistä aktivoivampaan ja pysyvämpään työllistymiseen tähtäävään suuntaan siirtämällä määrärahoja mm. yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen ja yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Työvoimapalveluita muokataan työnantajalähtöisemmiksi. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa työllisyys tulee heikkenemään. Työttömyysjaksoista tulee pyrkiä tekemään mahdollisimman lyhyitä, jotta liukuminen pitkäaikaistyöttömyyteen voidaan estää. Lisäksi entistä voimakkaampi aktivointi on perusteltua, koska edelleen esiintyy alueellista ja aloittaista työvoimapulaa sekä pulaan tullaan törmäämään heti nousun alettua.
Tässä tilanteessa tulee tarkkaan harkita, onko varsinkaan ammatilliseen työvoima-koulutukseen ja yrityksiin tapahtuvaan palkkatuettuun työllistämiseen suunnattuja määrärahoja syytä leikata, sillä toisissa yrityksissä riittää kysyntää työvoimalle nytkin.
SUOMEN YRITTÄJÄT
Harri Hietala
ekonomisti