Hallituksen esitys Eduskunnalle (HE 124/2009 vp) vuoden 2009 toiseksi lisätalousarvioksi ja (HE 138/2009 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2010

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto

Hallituksen esitys valtion budjetiksi vuodelle 2010 sisältää lukuisia muutoksia, joilla pyritään tukemaan työllisyyden ylläpitoa sekä luomaan kasvun edellytyksiä tulevaa nousua silmällä pitäen. Esityksessä lisätään myös panostuksia kasvavan työttömyyden hoitamiseen. Ansiotulojen verotuksen kiristyminen pyritään estämään. Näitä kaikkia voidaan pitää perusteltuina ja hyvinä ratkaisuina.

Matalasuhdanteessa on perusteltua panostaa julkisiin investointeihin mm. väylien ja rakennusten osalta aikaistamalla näitä. Näin tuetaan työllisyyttä ja toisaalta saavutetaan kustannussäästöjä. Kuitenkin väylästön kunnon säilyttämiseksi väylästön ylläpidon rahoitukseen olisi välttämätöntä panostaa nykyistäkin enemmän.

Niin ikään yritysten selviämisen tukemiseksi täytyisi ottaa käyttöön yhteisöverotuksessa ns. carry back -järjestelmä ja/tai ottaa huomioon yritysvelkojen vakuutena oleva yksityinen omaisuus nettovarallisuudessa. Lisäksi ALV-verokantojen nostamista tässä suhdannetilanteessa voidaan pitää ainakin liian aikaisena.

Työ- ja elinkeinoministeriön osalta on myönteistä, että teknologia- ja innovaatiopolitiikan sekä yrityspolitiikan määrärahoja kasvatetaan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta lisätään. Lisäksi yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun tarkoitettuja avustuksia nostetaan. Finnveran mahdollisuuksia riskin ottamiseen parannetaan kasvattamalla korkotukea ja tappiokorvauksia, nostamalla myöntämisvaltuuksia sekä myöntämällä pääomalainaa. Myös yritysten kansainvälistymiseen tähtääviin yhteishankkeisiin suunnattua rahoitusta lisätään. Näitä kaikkia voidaan pitää kannatettavina etenkin tulevan kasvun tukemisen kannalta.

Työvoimapolitiikan painopistettä muutetaan entistä aktivoivampaan ja pysyvämpään työllistymiseen tähtäävään suuntaan siirtämällä määrärahoja mm. yritysten kanssa toteutettavaan koulutukseen ja yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Starttirahalle on ilmennyt kasvavaa kysyntää tässäkin suhdannetilanteessa.

Työllisen työvoiman määrä kasvoi viime vuoden lopulle saakka. Parhaillaan on tapahtumassa kuitenkin merkittävä muutos työmarkkinoilla, sillä vuodesta 2010 eteenpäin työvoimasta poistuva ikäluokka ovat suurempia kuin työmarkkinoille tuleva ikäluokka. Hallitus on käynnistänyt useita valmisteluita, jotka tähtäävät ammattitaitoisen työvoiman tarpeiden ennakointiin ja saatavuuden parantamiseen. Konkreettiset toimet ovat jääneet kuitenkin vähäisiksi talousarvioesityksenkin yhteydessä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen nousua lukuun ottamatta. Tässä riittää tavoitetta tulevillekin vuosille suhdannetilanteesta riippumatta.

Suomen Yrittäjien mielestä ensimmäisen työntekijän tukikokeilun ehtoja pitää muuttaa ja kokeilualue laajentaa koko maahan. Tuen vähäiseen käyttöön vaikuttaa siihen liitetty vaatimus toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemisestä. Varsinkin ensimmäistä työntekijäänsä palkkaava tuntee epävarmuutta rekrytoinnin onnistumisen osalta.

Yksinyrittäjän kasvumahdollisuuksien parantamiseksi ja työllisyyssyistä olisikin syytä lieventää työsopimusriskiä kokeilulaissa siten, että tuen käyttöön oikeutettu voisi tehdä työsopimuksen myös määräaikaisena ilman työsopimuslaissa säädettyä erityistä perustetta. Työllistämiskynnyksen madaltaminen liittyisi vain kyseiseen kokeilulakiin ja olisi siten määräaikainen.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Harri Hietala
ekonomisti