Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta (HE 219/2009 vp)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi palkkaturvalakia ja merimiesten palkkaturvalakia niin, että palkkaturvaviranomaisella olisi perustellusta syystä oikeus evätä palkkaturva tai harkita maksettavan palkkaturvan määrä, jos työntekijä on jatkanut työsuhteessa vielä senkin jälkeen, kun hänen on täytynyt tietää työnantajansa maksukyvyttömyydestä. Työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista palkkaturvana täsmennetään niin, että palkkaturvana maksettaisiin luonteeltaan tavanomainen ja määrältään kohtuullinen kustannus. Myös odotusajan palkkaa koskevia palkkaturvan säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, ettei palkkaturvana maksettaisi odotusajan palkkana enempää kuin palkkaturvana maksetaan saatavia, joiden viivästymisestä odotusajan palkan maksuvelvollisuus aiheutuu. Takaisinmaksuvelvollisuuden määräämismenettelyä selvennetään siten, että palkkaturvaviranomainen ratkaisee saatavan takaisinmaksuvelvollisuuden sijasta maksamisesta vastuussa olevan takaisinmaksuvelvollisuuden. Jos myöhemmin ilmenisi, että samasta saatavasta vastaisi muukin taho, tämän takaisinmaksuvelvollisuus voitaisiin ratkaista erillisellä päätöksellä. Palkkaturvaviranomaisen tiedonsaantia koskevaa säännöstä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että palkkaturvaviranomaisella on oikeus saada palkkaturvahakemuksen käsittelyä varten välttämättömät tiedot myös Eläketurvakeskukselta.

Suomen Yrittäjät pitää ehdotettuja muutoksia myönteisinä erityisesti käytännön kannalta. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään estämään väärinkäytöksiä sekä muutetaan palkkaturvalain säännökset vastaamaan paremmin vakiintunutta oikeuskäytäntöä.

Palkkaturvan epääminen tilanteessa, jossa työntekijä jatkaa tietoisena työnantajan maksukyvyttömyydestä työntekoa, on sinänsä perusteltua. Haluamme kuitenkin korostaa, että vähäiset palkanmaksun viivästykset tai yksittäiset laiminlyönnit eivät saa johtaa palkkaturvan epäämiseen. Säännöksen liian tiukka tulkinta voi johtaa siihen, että työntekijä palkkaturvan epäämisen pelossa päättää työsuhteensa vaikka siihen ei todellisuudessa olisi aihetta. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota etenkin tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa sekä huolehtia siitä, että palkkaturvaviranomaisten käytäntö on yhteneväinen koko maassa.

Odotusajan palkan rajaaminen viivästyneiden saatavien määrään on kannatettavaa. Nykytilannetta, jossa konkurssitilanteiden nopeutettu menettely voi johtaa siihen, että työntekijällä on mahdollisuus hakea hyvin vähäistä konkurssipesän hakemukseen kuulumatonta etuutta palkkaturvasta ja saada odotusajan palkka täysimääräisenä, ei voida pitää kohtuullisena. Myös takaisinmaksuvelvollisuuden kohdentamista koskevat muutokset ovat perusteltuja palkkaturva-asioiden käsittelyn käytännön näkökulmasta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Outi Tähtinen
Työmarkkina-asioiden päällikkö, varatuomari