Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 7 ja 8 §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 18 §:n muuttamisesta (HE 95/2009 vp)

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaisrekisteristä annettua lakia niin, että maahanmuuttoviranomaiset voisivat saada Verohallinnolta ja tallentaa ulkomaalaisrekisteriin ulkomaalaisen työntekijän työnantajan verotustietoja. Tietoja tarvitaan sen arvioimiseksi, voiko työnantaja selvitä velvoitteistaan maahantulijaa kohtaan. Tietojen avulla voidaan myös pienentää riskiä siitä, että huonosti oikeuksiaan ja olosuhteita tunteva ulkomaalainen päätyisi harmaan talouden alueella toimivan työnantajan palvelukseen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että Verohallinto voisi saada maahanmuuttoviranomaiselta tietoja ulkomaalaisen oleskelusta, työnantajasta ja palvelussuhteesta. Hallituksen esitys on valmisteltu sisäasianministeriön maahanmuutto-osastolla.

Suomen Yrittäjät suhtautuu myönteisesti harmaan talouden torjumiseen. Väärin toimivat yritykset saavat toimistaan perusteetonta kilpailuetua suhteessa oikein toimiviin yrityksiin. Tästä näkökulmasta maahanmuuttoviranomaisten ja Verohallinnon tiedonvaihto on myönteinen asia. Esitykseen liittyy kuitenkin seuraavia ongelmakohtia, joihin on tärkeää kiinnittää huomiota.

Ehdotettu maahanmuuttoviranomaisten tiedonsaantioikeus koskisi tietoja työnantajan veronmaksuvelvollisuuden täyttämisestä ja verojen maksuun liittyvistä maksujärjestelyistä. Jos työnantaja ei ole hoitanut velvoitteitaan, oleskelulupa jäisi myöntämättä. Hallituksen esityksessä jää kuitenkin täysin avoimeksi, minkälainen laiminlyönti johtaisi oleskeluluvan epäämiseen. Avoimeksi jää myös, kuinka pitkäksi ajaksi yksittäinen laiminlyönti estää oleskeluluvan myöntämisen.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan yksittäinen verovelvoitteen myöhässä maksaminen tai se, että työnantaja on tehnyt sopimuksen maksujärjestelyistä verottajan kanssa, ei voi estää oleskeluluvan myöntämistä. Yksittäinen veronmaksuvelvollisuuden täyttämättä jättäminen tai verojen maksuun liittyvät maksujärjestelyt eivät tarkoita sitä, että työnantaja toimisi harmaan talouden alueella. Nämä seikat korostuvat erityisesti tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa.

Lisäksi on huomattava, että pelkästään työnantajan verotustietojen pohjalta ei voida arvioida sitä, kuinka työnantaja suoriutuu jatkossa työnantajan velvollisuuksista esimerkiksi yritystoiminnan alkuvaiheessa. Asian jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa esimerkiksi maahanmuuttoviranomaisten ohjeistuksella, että työntekijän oleskelulupaa ei evätä edellä kerrotuissa tilanteissa. Näin varmistetaan myös työnantajien luottamus viranomaistoimintaa kohtaan.

Hallituksen esityksen nykytilaa koskevassa arviossa (sivu 8, 1. kappale) todetaan, että suuri osa ulkomaalaisia työllistävistä työnantajista on järjestäytymättömiä. Tämä pitää varmasti paikkansa jo sillä perusteella, että noin 80 prosenttia kaikista Suomen noin 80.000 työnantajasta ei ole alalla sovellettavan työehtosopimuksen solmineen järjestön jäsen. Sillä, kuuluuko työnantaja työehtosopimuksen solmineeseen järjestöön, ei kuitenkaan ole yhteyttä siihen noudattaako työnantaja velvollisuuksiaan.

Lopuksi kiinnitämme huomiota siihen, että hallituksen esityksessä ei ole arvioitu lainkaan sitä, kuinka suurta ulkomaalaisten työntekijöiden määrää ongelmat koskevat. Edelleen hallituksen esityksestä ei ilmene, kuinka paljon Suomessa on ulkomaalaisia työntekijöitä työllistäviä työnantajia tai sitä, kuinka monen työnantajan toiminnassa on havaittu ongelmia.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Outi Tähtinen
Työmarkkina-asioiden päällikkö, varatuomari