Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta (HE 52/2010)

Eduskunta
Lakivaliokunta

Suomen Yrittäjät lausuu asiasta kohteliaimmin seuraavaa:

HALLITUKSEN ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 §:ää niin, että maksuohjelman kesto olisi kolme vuotta nykyisen viiden vuoden sijaan.

Silloin, kun velallisen maksuvelvollisuus on poistettu maksuvaran puuttumisen vuoksi (eli ns. nollaohjelma), maksuohjelman kesto olisi edelleen viisi vuotta. Myös ohjelma, joka on vahvistettu velkajärjestelyn esteestä huolimatta, olisi viiden vuoden mittainen. Jos velalliselta kuitenkin puuttuu maksuvara pysyvästi esimerkiksi iän tai sairauden perusteella, muutoin viiden vuoden ohjelma voitaisiin vahvistaa tätä lyhyemmäksi. Muutokset eivät koskisi ennen lain voimaantuloa vahvistettuja maksuohjelmia.

MAKSUOHJELMAN LYHENTÄMINEN PERUSTELTU RATKAISU

Olemme osallistuneet asiaa valmistelleen työryhmän työhön ja kannatamme esitystä. Esityksessä on onnistunut ottamaan tasapuolisesti huomioon velkojien, velallisten ja yhteiskunnan tarpeet.

On huomattava, että perusratkaisu, jonka mukaan yksityishenkilö voi erityisen lakisääteisen järjestelyn kautta vapautua veloistaan, on tehty jo 90-luvun alussa. Ratkaisu merkitsee luonnollisesti myös sitä, että velkojat joutuvat luopumaan osasta saataviaan. Nyt esitettävä maksuohjelman lyhentämistä koskeva muutos ei merkittävästi muuta tilannetta velkojien kannalta. Sen sijaan velallisten ja yhteiskunnan kannalta muutos on tärkeä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan noin 40 prosenttia velkajärjestelyn maksuohjelmista on ns. nollaohjelmia, jolloin velallinen ei maksuvaran puuttumisen vuoksi ainakaan maksuohjelman alussa tee velkojille lainkaan suorituksia. Loppuosassa ohjelmista velallinen suorittaa velkojille noin 10 prosenttia velan alkuperäisestä pääomasta. Kokonaisuudessaan velkojille kertyy velkajärjestelyn kautta yksi prosentti velkojen alkuperäisestä pääomasta.

VELKAJÄRJESTELYTYÖRYHMÄN TOISESTA VAIHEESTA

Oikeusministeriön asettaman ns. velkajärjestelytyöryhmän toisessa vaiheessa on tärkeää lieventää velkajärjestelyn saamisen edellytyksiä elinkeinotoimintaa harjoittavien velallisten kannalta. Velkajärjestely ei saa estyä yritystoiminnan harjoittamisen vuoksi. Lisäksi tulee pohtia, miten velkajärjestelyn maksuohjelmaan liittyvä lisäsuoritusvelvollisuus voitaisiin toteuttaa niin, että se huomioi velallisen tuloissa tapahtuvat muutokset mahdollisimman reaaliaikaisesti. Tällöin velkojat saisivat heille kuuluvat lisäsuoritukset nykyistä nopeammin ja varmemmin. Velallisen kannalta muutos merkitsisi oikeusvarmuuden lisääntymistä – velallinen vapautuisi velkajärjestelystä aidosti velattomana. Nykytilaa, jossa velallisen lisäsuoritusvelvollisuus saattaa toteutua vasta maksuohjelman päätyttyä, ei voida pitää kenenkään kannalta perusteltuna.

Korostamme vielä, että työryhmän seuraavassa vaiheessa lakiin tulee luoda sellainen kaikkien osapuolten kannalta oikeudenmukainen kannustinjärjestelmä, jossa alun perin viideksi vuodeksi vahvistettu nollaohjelma voi lyhentyä velallisen työllistyessä tai aloittaessa yritystoiminnan.

LOPUKSI

Suomen maksukyvyttömyysjärjestelmää tulee jatkossakin kehittää niin, että työkykyiset henkilöt saadaan nykyistä useammin ja nopeammin takaisin yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi, yrittäjiksi ja työntekijöiksi. Suomella ei ole varaa pitää tällaisia henkilöitä reservissä.

Kokonaisuutena tarkastellen velkajärjestelyn maksuohjelman pääasiallisen keston lyhentäminen kolmeen vuoteen on yhteiskunnan näkökulmasta perusteltua. Ratkaisu ei myöskään ole velkojien kannalta kohtuuton. Mahdollisuus nykyistä lyhyempään maksuohjelmaan luo velallisille kannustimen pysyä työelämässä, mikä puolestaan ehkäisee yhteiskunnasta syrjäytymistä.

Pidämme tärkeänä, että maksuohjelman lyhentämistä koskeva lain muutos saatetaan mahdollisimman nopeasti voimaan.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Janne Makkula
lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari