YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Hallituksen esitys eduskunnalle työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi
Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt lausuntoamme otsikon asiassa, minkä johdosta esitämme seuraavaa:
Hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskeva sääntely. Esitys koskee työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä sekä työkyvyttömälle henkilölle myönnettyä takuueläkettä, mukaan lukien yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaisia työtuloja saavat eläkkeensaajat.
Nykyisin voimassa oleva, määräaikainen työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettu laki (lepäämislaki) korvattaisiin uudella niin sanotulla joustomallilla. Nykyisessä mallissa eläke jää kokonaan pois maksusta (lepäämään), jos työansiot ylittävät ansaintarajan kolmena peräkkäisenä kuukautena. Ehdotetussa mallissa eläkkeensaajan työansioihin sovellettaisiin sen sijaan kalenterikuukausikohtaista suojaosaa, jonka ylitys ei vaikuttaisi eläkkeen maksamiseen, jos ylitykset mahtuvat kalenterivuosikohtaisen euromääräisen jouston (kahden kuukauden suojaosan verran) puitteisiin. Jouston tultua käytetyksi eläkkeestä vähennettäisiin ainoastaan suojaosan ylityksen määrä, ei koko eläkettä.
Malliin kuuluu myös eläkeoikeuden muuttamista ja lakkauttamista koskeva sääntely: työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke muutettaisiin osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos suojaosa ylittyisi yhtäjaksoisesti 12 kalenterikuukauden ajan, ja osatyökyvyttömyyseläke sekä kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke lakkautettaisiin vastaavan yhtäjaksoisen ylityksen jatkuessa edelleen. Yhteensovitus tehtäisiin kuukausittain automatisoidusti, ja eläkkeensaaja saisi siitä valituskelpoisen päätöksen pääsääntöisesti kerran vuodessa. Mahdollinen liikamaksu perittäisiin takaisin, jollei se alita 150 euron rajaa.
Esitykseen sisältyy myös eräitä muutoksia yrittäjän eläkelakiin ja maatalousyrittäjän eläkelakiin sekä asumistukia, vammaisetuuksia, kuntoutusetuuksia ja työttömyysturvaa koskeviin säännöksiin, joiden tarkoituksena on turvata eläkkeensaajan asema muiden etuuksien saajana silloin, kun eläke jää yhteensovituksen vuoksi vähäisemmäksi tai kokonaan maksamatta.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2028, ja nykyisin lepäämässä olevat eläkkeet palautuisivat tällöin maksuun ja siirtyisivät uuden mallin piiriin.
Pidämme esityksen tavoitteita kannatettavina. Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden joustavampi yhteensovittaminen vastaa pitkäaikaiseen ongelmaan, jossa nykyinen lepäämismalli on muodostanut kannustinloukun: ansaintarajan ylittyminen johtaa koko eläkkeen menettämiseen määräajaksi, mikä tekee työnteon kokeilemisesta eläkkeensaajalle taloudellisesti riskialtista. Ehdotettu joustomalli, jossa eläkettä vähennetään vain suojaosan ylityksen osuudella, parantaa kannustimia ja ennakoitavuutta sekä eläkkeensaajien että heidän kanssaan toimivien työnantajien ja toimeksiantajien näkökulmasta.
Esityksen perusteluissa todetaan, että ehdotettu malli poistaisi tarpeen varoa ansaintarajan satunnaista, lyhytaikaista ylittymistä: eläkkeensaajan ja hänen työnantajansa ei tarvitsisi enää varoa rajan jaksoittaistakaan ylittymistä, kunhan ylitykset eivät olisi jatkuvia. Pidämme tätä myönteisenä muutoksena erityisesti pienten ja mikroyritysten kannalta, joissa työvuorojen ja työmäärän suunnittelu joustavasti työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työntekijän kanssa on usein hallinnollisesti raskasta nykyisen, tiukkoihin kuukausirajoihin perustuvan mallin vuoksi. Kun satunnainen ylitys esimerkiksi lomarahan maksun yhteydessä ei enää automaattisesti johda koko eläkkeen menettämiseen, työnantajan on aiempaa turvallisempaa tarjota osatyökykyiselle työntekijälle lisätunteja tai sijaisuuksia ilman pelkoa siitä, että työntekijä joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen.
Toisaalta esityksen vaikutusarvioiden mukaan ehdotettava malli laskisi kansaneläkejärjestelmän ulkopuolella olevaa efektiivistä ansaintarajaa osatyökyvyttömyyseläkkeen saajilla nykytilaan verrattuna joissain tilanteissa, koska jouston ylittävät työansiot alkavat vähentää eläkettä heti, kun taas nykyisin ansaintarajan ylitys ei vaikuta eläkkeeseen lainkaan ennen kuin ylitys on jatkunut kolme peräkkäistä kuukautta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ehdotettu malli vastaisi efektiivisen ansaintarajan nousua vain noin 5–17 prosentilla riippuen tulkinnasta, ja arvio työllisyysvaikutuksesta on 300–1 000 lisähenkilötyövuotta osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien joukossa. Pidämme työllisyysvaikutusta myönteisenä mutta pidämme todennäköisenä, että vaikutus jää todennäköisesti lähelle vaihteluvälin alarajaa, minkä vuoksi mallin todellista toimivuutta osatyökykyisen työvoiman käytön lisääjänä on syytä seurata aktiivisesti lain voimaantulon jälkeen.
Työnantajien kannalta merkittävä käytännön parannus on myös se, että yhteensovitus perustuisi jatkossa täsmällisiin, laissa määriteltyihin sääntöihin ilman eläkelaitosten tai Kelan tapauskohtaista harkintaa, ja että eläkkeensaaja saisi tiedon yhteensovituksen perusteista kuukausittain. Tämä lisää ennakoitavuutta rekrytointi- ja työvuorosuunnittelussa. Pidämme tärkeänä, että eläkelaitokset ja Kela tiedottavat sekä eläkkeensaajia että työnantajia uudesta mallista riittävän ajoissa ennen 1.1.2028 voimaantuloa, sillä kyse on kokonaan uudenlaisesta laskentatavasta, jonka ymmärtäminen vaatii sekä eläkkeensaajalta että työnantajalta totuttelua.
YEL-yrittäjien osalta yhteensovituksessa käytettävä suojaosa ja jousto lasketaan samojen periaatteiden mukaan kuin palkansaajilla, mutta työtulona käytetään yrittäjän eläkelain mukaista vahvistettua työtuloa.
Esityksen mukaan yhteensovitus tehtäisiin kalenterikuukausittain ja mahdollinen eläkkeen vähennys kohdistettaisiin suojaosan ylitystä seuraavan toisen kalenterikuukauden eläkkeeseen, minkä tarkoituksena on varmistaa, että tulorekisterin ja eläkejärjestelmän rekisteritiedot ovat käytettävissä yhteensovitusta tehtäessä. Suomen Yrittäjät ry pitää menettelyä sinänsä perusteltuna, mutta toteaa, että YEL-työtulon vahvistamisprosessi ja sen mahdolliset muutokset eivät aina etene samassa aikataulussa kuin palkkatietojen päivittyminen tulorekisteriin, mikä voi aiheuttaa yrittäjän kannalta erityisiä sovellusongelmia, joita esityksen vaikutusarvioinnissa ei ole erikseen käsitelty.
Taloudellisten vaikutusten osalta esityksessä arvioidaan, että ehdotettu malli vähentäisi työeläkemenoa noin 13,6 miljoonaa euroa vuodessa ja Kelan eläkemenoja noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki nykyisin lepäämässä olevat eläkkeet olisivat maksussa. Työllisyysvaikutusten kautta syntyvän julkisen talouden vahvistumisen arvioidaan olevan 9–29 miljoonaa euroa, joskin vaihteluvälin yläraja on esityksessä itsessään luonnehdittu optimistiseksi. Pidämme tärkeänä, että eduskuntakäsittelyssä kiinnitetään huomiota siihen, että esitetyt työllisyysvaikutukset perustuvat useisiin oletuksiin ja kansainväliseen vertailuaineistoon, minkä vuoksi niihin liittyy huomattavaa epävarmuutta; tämä ei kuitenkaan ole peruste viivyttää uudistuksen voimaantuloa, koska nykyisen määräaikaisen lepäämislain jatkuva pidentäminen ylläpitää itsessään taloudellista epävarmuutta sekä eläkkeensaajien että työnantajien kannalta.
Yhteiskunnallisesti on niin ikään huomattava, että esitys parantaisi erityisesti nuorten ja osatyökykyisten mahdollisuuksia kokeilla työntekoa ja yritystoimintaa ilman kohtuutonta taloudellista riskiä, mikä tukee työvoiman saatavuutta laajemminkin tilanteessa, jossa erityisesti pienten yritysten on usein vaikea löytää osaavaa työvoimaa. Pidämme tätä tärkeänä myönteisenä vaikutuksena, joka puoltaa esityksen nopeaa etenemistä, jotta laki voidaan saattaa voimaan suunnitellusti 1.1.2028 ja nykyisen määräaikaisen lepäämislain päättyessä ei synny sääntelyaukkoa.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Harri Hellsten
työmarkkina-asioiden päällikkö