YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Hallituksen esitys eduskunnalle verkkotunnuslaiksi sekä viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta; LVM:n lausuntopyyntö 27.2.2002; Dnro 041:00/2002
Liikenne- ja viestintäministeriölle
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa ehdotuksesta uudeksi verkkotunnuslaiksi, jolla korvattaisiin telemarkkinalain 37 §:n nojalla annetut viestintäviraston määräykset. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa.
Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna säätää asiasta lain tasolla ja kannattaa ehdotuksen tavoitteita, joilla pyritään laajentamaan yritysten mahdollisuuksia saada .fi verkkotunnus ja hyödyntää .fi verkkotunnusta toiminnassaan. Nämä edistäisivät yritysten toimintamahdollisuuksia tietoverkoissa. Jos yrityksellä on mahdollisuus käyttää suomalaista .fi verkkotunnuspäätettä yritystoiminnassaan, yritys voi hyödyntää päätteen suomalaista luonnetta ja kytkeä tuotteen tai palvelun tarjoajan Suomeen.
Hakemusmenettelyn tehostaminen
Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että yritykset voivat rekisteröidä helposti ja nopeasti .fi verkkotunnuksen. Yritykset ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään sekä käsittelyaikoihin, jotka eivät saisi uudistuksen myötä pidentyä kohtuuttomasti. Ehdotuksen lähtökohta, hakemusmenettelyn tehostaminen, on sinänsä hyvä, mutta se saattaa johtaa yritysten tunnusmerkkioikeudellisen suojan heikkenemiseen sekä väärinkäytösmahdollisuuksien ja oikeudenloukkauksista johtuvien riitojen lisääntymiseen. Koska tunnusmerkkioikeudella on oleellista merkitystä yrityksille muun muassa suojan antajana suhteessa toisiin yrityksiin ja kilpailijoihin, tulisi ehdotusta tarkastella vielä tunnusmerkkioikeudellisesta näkökulmasta. Jatkotyössä tulisi myös kiinnittää huomiota hakijan kelpoisuuteen, hakemusten ennakkotarkastuksesta luopumiseen sekä jälkikäteisvalvontaa.
Suomen Yrittäjät kannattaa verkkotunnuksen myöntämisen edellytysten lieventämistä ehdotuksen mukaisesti. Nykyinen menettely on johtanut siihen, että yritykset joutuvat rekisteröimään aputoiminimiä saadakseen tietyn verkkotunnuksen käyttöön. Tätä ei voida pitää kustannus- ja tehokkuussyistä järkevänä ratkaisuna. Yrityksen tulisi voida rekisteröidä myös muu kuin täysin hakijan rekisteröityä tavaramerkkiä tai muuta tunnusta vastaava tunnus. Lyhenteiden, muunnosten, kuviomerkkeihin perustuvien ilmaisujen rekisteröinti verkkotunnuksena tulisi sallia.
Hakijan kelpoisuus
Ehdotuksen mukaan hakijana voisi olla vain rekisteröity oikeushenkilö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja tai suomalainen julkisyhteisö, mutta ei perustamisvaiheessa oleva yhtiö. Koska yritykset aloittavat toimintansa usein jo perustamista koskevan rekisteröintihakemuksen vireillä ollessa, tulisi yrityksillä olla mahdollisuus hakea verkkotunnusta perustettavan yhtiön lukuun. Verkkotunnus tulisi kuitenkin myöntää vasta sen jälkeen, kun yritys on merkitty kaupparekisteriin. Tämä mahdollistaisi sen, että yritys saisi suojaa .fi verkkotunnukselle jo hakemuksesta. Yrityksen nimeä ja verkkotunnusta koskevien rekisteröintihakemusten välille jäävä aika voi hankaloittaa turhaan yrityksen toimintaa ja mahdollistaa väärinkäytökset.
Rekisteröintioikeuden rajaaminen
Suomen Yrittäjät pitää hyvänä sitä, että .fi verkkotunnuksen käyttö rajattaisiin ehdotuksen mukaisesti suomalaisiin oikeushenkilöihin. Tämä takaisi sen, että yritykset voisivat hyödyntää verkkotunnuksen suomalaista luonnetta ja sen tuomaa lisäarvoa. Tämä on tärkeää erityisesti pienille yrityksille, joiden toiminta on yleensä keskittynyt Suomeen.
Tässä yhteydessä voitaisiin harkita .fi verkkotunnuksen rekisteröinnin sallimista Suomessa tosiasiallisesti toimiville yrityksille, vaikka yrityksellä ei olisikaan sivuliikettä Suomessa. Edellytyksenä pitäisi kuitenkin olla se, että yrityksellä on Suomeen kohdistuva tunnusmerkkioikeus esimerkiksi suomalainen tavaramerkki, jotta .fi tunnuksen suomalainen luonne voidaan taata. Tämä mahdollistaisi muun muassa suomenkielisten sivujen ylläpidon .fi tunnuksen alla. Tällöin myös ulkomaiset .fi juuren alla palveluita suomalaisille kuluttajille tarjoavat yritykset olisivat samassa asemassa suomalaisten yritysten kanssa.
Ennakkotarkastuksesta luopuminen
Ehdotuksen mukaan siirryttäisiin avoimeen .fi verkkotunnuksen hakumenettelyyn, jolloin vapaana olevat verkkotunnukset myönnettäisiin prioriteettijärjestyksessä. Hakijalla eli yrityksellä olisi selonottovelvollisuus siitä, ettei haettava verkkotunnus loukkaisi rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä. Samalla tehostettaisiin jälkikäteisvalvontaa.
Ennakkotarkastuksesta luopumista perustellaan hakemusmenettelyn tehostamisella ja PRH:n kanssa tehtävän päällekkäisen työn vähentämisellä. Lisäksi vedotaan siihen, että hakija voi tarkastaa rekisteröidyt toiminimet ja tavaramerkit PRH:n ja muiden tietopalvelujen kautta. Perustelut ovat sinänsä hyväksyttäviä, mutta vastuun siirtäminen verkkotunnuksen hakijalle voi johtaa helposti erehdyksiin ja väärinkäytöksiin.
Suomen Yrittäjät suhtautuu kielteisesti siihen, että ennakkotutkimuksesta luovuttaisiin kokonaan. Näkemyksemme mukaan hakemusmenettelyä tulisi kehittää siten, että selvät erehdykset ja väärinkäytökset voitaisiin estää vaarantamatta kuitenkaan menettelyn nopeutta. Tämä voitaisiin esimerkiksi toteuttaa viranomaisten välisen sähköisen asioinnin välityksellä siten, että hakemusvaiheessa Viestintävirasto tarkastaisi PRH:sta sen, että haettu verkkotunnus on hakijan rekisteröity tunnusmerkki tai että se ei ole kenenkään toisen rekisteröity tunnusmerkki.
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettu menettely edellyttäisi, että verkkotunnusta hakevan yrityksen tulisi etukäteen tarkastaa rekisteröidyt toiminimet ja tavaramerkit ja varmistua siitä, ettei haettava verkkotunnus olisi sekoitettavissa rekisteröityyn tunnusmerkkiin. Koska yrityksillä ei ole käytännössä mahdollisuutta tarkastaa aikaisempia rekisteröintejä riittävän kattavasti, lisäisi tämä erehdyksessä tehtyjen toisten oikeuksia loukkaavien rekisteröintien määrää. Ennakkotutkimuksesta luopuminen mahdollistaisi myös tunnuksen rekisteröimisen väärinkäyttömielessä, sillä kuka tahansa voisi saada rekisteröidyn toiminimen tai tavaramerkin kanssa identtisen .fi verkkotunnuksen rekisteröidyksi omiin nimiinsä. Avoimista verkkotunnuksista olevat kokemukset ovat osoittaneet, että rekisteröintejä haetaan yllättävän paljon vilpillisessä mielessä. Yrityksen tunnusmerkkiä loukkaavan verkkotunnuksen rekisteröinnin peruuttaminen taas edellyttäisi, että loukatun merkin haltijalla olisi mahdollisuus seurata verkkotunnusten rekisteröintejä ja reagoida loukkauksiin. Nykyisen ennakkotarkastuksen etuna on se, että se ennaltaehkäisee tahattomia erehdyksiä ja varsinaisia väärinkäytöstilanteita.
Jälkikäteinen valvonta
Ehdotettu jälkikäteinen toiminimen tai tavaramerkin haltijan aktiivisuuteen perustuva valvonta, joka mahdollistaisi rekisteröinnin peruuttamisen, tulisi todennäköisesti olemaan ennakkotarkastusta tehottomampi, hitaampi ja kalliimpi erityisesti, jos asiaa käsiteltäisiin tuomioistuimissa. Ehdotus heikentäisi yritysten tunnusmerkkioikeudellista suojaa, sillä yritykset eivät pysty kattavasti valvomaan sitä, loukkaako verkkotunnusten rekisteröinti yrityksen rekisteröityä toiminimeä tai tavaramerkkiä. Siinä vaiheessa kun yritys saa tiedon sen oikeutta loukkaavasta verkkotunnuksesta, vahinko on jo voinut tapahtua. Oikaisun aikaansaamisesta aiheutuvat kustannukset siirtyisivät taas lou-katun yrityksen katettaviksi.
Myös ehdotetut verkkotunnuksen sulkemista ja peruuttamista koskeva säännökset voivat johtaa ongelmallisiin tilanteisiin verkkotunnuksen haltijan näkökulmasta. Verkkotunnuksen sulkeminen tai peruuttaminen on yrityksen kannalta voimakkaasti vaikuttava toimenpide, joka voi estää yrityksen liiketoiminnan kokonaisuudessaan. Myös väliaikainen sulkeminen voi johtaa kohtuuttomiin seuraamuksiin. Tunnuksen sulkeminen estää sähköisen liiketoiminnan harjoittamisen, joka taas voi olla olennai-nen osa yrityksen toimintaa. Tunnuksen sulkeminen edellyttäisi, että molempia osapuolia kuullaan ja että ratkaisijalla on riittävä tunnusmerkkioikeudellinen asiantunte-mus.
Näkemyksemme mukaan peruutettu verkkotunnus tulisi voida siirtää asian käsittelyn yhteydessä suoraan hakijalle, jolla on tunnukseen parempi oikeus.
Jos verkkotunnusten rekisteröinti vapautettaisiin, tulisi rekisteröidyt verkkotunnukset kuuluttaa esimerkiksi viestintäviraston kotisivuilla, jolloin yrityksillä olisi mahdollisuus seurata myönnettäviä verkkotunnuksia.
SUOMEN YRITTÄJÄT RY
Rauno Vanhanen
johtaja
Tytti Peltonen
lainopillinen asiamies