Hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 133/2012 vp)

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Suomen Yrittäjät esittää kunnioittavasti lausuntonaan hallituksen esityksen johdosta seuraavaa:
Kyseessä on kokonaisuudistus, jolla uudistettaisiin työ- ja elinkeinoviranomaisten järjestämisvastuulla olevia työvoima- ja yrityspalveluja sekä niihin liittyviä tukia ja korvauksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskeva lainsäädäntö siten, että lain keskeinen sisältö muodostuisi palvelujen sisällön määrittelystä. Palveluvalikoimaa pyritään selkeyttämään.

Työ- ja elinkeinotoimistotoimistojen yrityspalvelua on tarkoitus vahvistaa. Yrityksille ja muille työnantajille tarjottavia työvoima- ja yrityspalveluita olisivat työnvälitys, tieto- ja neuvontapalvelut sekä osaamisen kehittämispalveluista palkkatuki, työhönvalmentajan palvelut ja yhteishankintakoulutus. Yrittäjyyttä uravaihtoehtona harkitsevalle tarjottaisiin julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tieto- ja neuvontapalveluja, uravalmennusta ja yrittäjäkoulutusta. Alkavaa yritystoimintaa tuettaisiin starttirahalla.
Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna tavoitetta keventää ja yksinkertaistaa nykyistä lainsäädäntöä. Myös palveluvalikoiman selkeyttäminen on tarpeellista.

Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan yrityksille kohdennettujen neuvonta- ja kehittämispalveluiden sääntelyssä tulee kiinnittää huomiota palvelukokonaisuuteen, palveluiden kattavuuteen ja tasoon. Yrittäjien oikeusturvan ja yritystoiminnan kehittämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että yrityksille kohdennetut kehittämispalvelut toteutetaan laadultaan korkeatasoisesti ja korkealla ammattitaidolla. Yritysten ja erityisesti aloittavan yrittäjän kannalta on tärkeää, että neuvontapalvelu on helposti saatavilla ja mieluiten yhden tahon antamana.
Nykyinen järjestelmä, jossa uusien yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelut on toteutettu pitkälti uusyrityskeskusten verkostossa, on kokemusten perusteella osoittautunut hyväksi ja tehokkaaksi. Esimerkiksi starttirahalla alkuvaiheessa tuettujen yritysten selviytymissaste on selkeästi korkeampi kuin yrityksillä keskimäärin. Starttirahan myöntäminen on edellyttänyt yritysidean ja yrittäjän valmiuksien etukäteisarviointia, jonka useimmissa tapauksissa on tehnyt ulkopuolinen asiantuntijataho ostopalveluna. Käsityksemme mukaan hallituksen esityksellä ei ole pyritty muuttamaan tehtäväjakoa yritysneuvonnassa ja yrityksille kohdennetussa palvelutarjonnassa. Yyrityspalveluiden hankkiminen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta on useimmiten sekä kustannustehokasta että laadultaan korkeatasoista.

Esityksessä viitataan uudistusten yhtenä keskeisenä perusteena työ- ja elinkeinohallinnon organisaatiorakenteiden muutokseen. Työministeriö ja kauppa- ja elinkeinoministeriö on yhdistetty työ- ja elinkeinoministeriöksi ja työvoimatoimistot muutettu työ- ja elinkeinotoimistoiksi. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että entisissä työvoimatoimistoissa lisääntyy myös asiantuntemus yritystoimintaa koskevissa kysymyksissä ja näin osana työvoimapolitiikkaa pureudutaan myös työllistämiseen liittyvään problematiikkaan tavoitteena, että myös työllistämisen esteitä karsitaan. Yrityslähtöinen toimintatapa ja yritysten näkökulman huomioiminen työvoimapolitiikassa tuottaa varmasti parempia tuloksia yksityiselle sektorille työllistämisessä kuin työvoimapolitiikan toteuttaminen ”hallintolähtöisesti”. Työvoimapolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla paitsi vaikuttaminen työvoiman tarjontaan, myös vaikuttaminen työvoiman kysyntään.

Työnvälitys ja työnhakijan velvollisuudet

Työ- ja elinkeinotoimistojen keskeisin palvelu työnhakijoille ja työnantajille olisi esityksen perustelujen mukaan työnvälitys. Suomen Yrittäjät pitää tämän toteamista tärkeänä. Työnvälitystä voidaan ja tulee tehostaa entisestään sähköisten järjestelmien, kuten CV-nettijärjestelmän kehittämisellä. Vaikka lakiehdotuksen 2 luvun 8 §:ssä todetaan työnhakijan yleisenä velvollisuutena olevan hakea työtä ja koulutusta, siinä ei selkeästi velvoiteta työnhakijaa käyttämään työnhaussa hyväkseen työvoimahallinnon sitä varten kehittämää sähköistä työnhakujärjestelmää. Tähän CV-nettijärjestelmään kirjautumisen velvoittavuutta työttömyysetuuden myöntämisen edellytyksenä tulee uudistuksella mielestämme lisätä nykyisestä. Vähintään säännöksen perusteluihin tulisi ottaa maininta siitä, että työn hakemisvelvollisuuteen kuuluu käyttää myös edellä mainittua työvoimahallinnon ylläpitämää sähköistä työnhakukanavaa.

Starttiraha

Starttirahan edellytyksistä säädettäisiin jatkossa lailla, mutta myöntämisedellytykset vastaisivat nykyistä asetustasoista sääntelyä. Koska kyseessä on aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaava etuus, on perusteltua säätää myöntämisedellytyksistä lain tasoisella säädöksellä.

Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää ministeriön huomiota erityisesti starttirahapäätöksen pohjana olevan lausunnon toteuttamistapaan. Lausunnon ja siihen johtavan prosessin merkitys on keskeinen aloittavan yrittäjän yritystoiminnan suunnittelun ja yritystoiminnan kannattavuuden arvioinnin näkökulmasta.

Yrittäjien keskuudessa yleinen käsitys on, että starttirahan myöntämisen edellytyksenä oleva arviointi siitä, että tuki ei vääristä samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua, on osin puutteellista, ja starttiraha myönnetään käytännössä kaikille sitä hakeneille niin kauan kuin määrärahaa on jäljellä. Yrittäjäjärjestö katsoo, että kilpailua vääristävä vaikutus ja sen arviointi käytännössä tulisi arvioida kokonaisuutena.

Työkokeilu

Esityksessä ehdotetaan, että voimassa olevan lain mukainen koulutuskokeilu ammattioppilaitoksessa, yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu ammattioppilaitoksessa sekä työkokeilu työpaikalla, työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettäisiin yhdeksi kokeilu –nimiseksi palveluksi, joka jakaantuisi koulutuskokeiluun ja työkokeiluun. Työkokeilun enimmäiskesto olisi enintään 12 kuukautta, josta enintään 6 kuukautta samalla järjestäjällä. Perusteluiden mukaan työkokeilun kestoksi riittäisi useimmiten 3 kuukautta, ja vastavalmistuneet ohjattaisiin ensisijaisesti muihin palveluihin. Käytännössä osa nyt työharjoittelussa olleista henkilöistä pyrittäisiin ohjaamaan palkkatuettuun työhön.

On sinällään luontevaa, että ei-työsuhteisilla työntekijöillä ei korvata työsuhteista työvoimaa. Harjoittelun poistaminen palveluvalikoimasta voi kuitenkin johtaa siihen, että osa niistä henkilöistä, jotka ovat päässeet työmarkkinoille harjoittelun kautta, jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nyt esitettävä muutos ei välttämättä paranna näiden henkilöiden asemaa, vaan voi johtaa siihen, että nykyisiä työharjoittelupaikkoja katoaa, eivätkä muutu palkkatuetuksi työksi.

Palkkatuki

Palkkatukea koskevilla muutoksilla kevennetään palkkatukeen liittyvää hallinnollista taakkaa. Palkkatuen käyttöalaa laajennetaan määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden osalta. Suomen Yrittäjät pitää muutoksia perusteltuna ja katsoo, että palkkatukeen liittyvä hallinnollinen taakka on osaltaan toiminut esteenä palkkatuen käyttämiselle. Nyt esitetyillä muutoksilla voidaan jossain määrin lisätä palkkatuella työllistämistä yksityisellä sektorilla. Palkkatuen käytön kannalta pidämme myös tärkeänä sitä muutosta, että laista poistettaisiin nykyiset tuen myöntämistäkin rajoittavat ikärajat.

Suomen Yrittäjät katsoo kuitenkin, että palkkatuki tulisi pidemmällä aikavälillä muuttaa työnhakijalle henkilökohtaisesti maksettavaksi etuudeksi, jolloin työnantajan maksettavaksi jäisi työehtosopimuksen mukaisen palkan ja palkkatuen välinen erotus sekä sivukuluosuus. Palkkatuen muuttaminen työnhakijalle henkilökohtaisesti maksettavaksi tueksi on asetettu tavoitteeksi myös hallitusohjelmassa.

Palkkatuen muuttamisella työnhakijalle henkilökohtaisesti maksettavaksi tueksi olisi merkittävä vaikutus erityisesti pienimpien yritysten halukkuuteen työllistää tuen avulla. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Kelan maksamasta yksityisen hoidon tuesta. Yksityisen hoidon tukea maksetaan esimerkiksi kotitalouden palkatessa kotiin työsuhteisen lastenhoitajan. Yksityisen hoidon tuen osalta malli on sen kaltainen, että Kela maksaa yksityisen hoidon tuen suoraan työntekijälle ja työnantaja (kotitalous) maksaa palkan ja tuen erotuksen työntekijälle. Kotitaloustyönantaja laskee ja maksaa sivukuluosuuden koko palkan osalta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Rauno Vanhanen
johtaja