Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003 (HE 132/2002 vp)

Eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle

Pyydettynä lausuntona toteamme kunnioittaen eduskunnan työasiainvaliokunnalle seuraavaa:

Yleistä

Suomen kansantuotteen kasvu on jo toista vuotta jäämässä alle kahden prosentin. Pitkäaikaisten kokemusten mukaan näin hitaalla kasvulla on hyvin kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Toteutunutta työllisyyskehitystä onkin perusteltua pitää odotuksia selvästi parempana: työllisyys kasvoi vielä voimakkaasti viime vuonna eikä kuluvakaan vuosi ole onneksi tuonut selkeää käännettä huonompaan. Työnantajat ovat ilmeisen selvästi halunneet pitää kiinni työvoimastaan ja varautua tällä tavoin uuden kasvun käynnistymisen aikanaan tuomiin työvoimatarpeisiin. Lisäksi kotimarkkinoiden varassa toimivat, työvaltaiset yksityiset ja julkiset palvelut ovat jatkaneet kasvuaan.

Kasvun hidastumisen työllisyysvaikutusten viiveellä on kuitenkin toinen puoli: kasvun nopeutuminen ei todennäköisesti lisää voimakkaasti työvoiman kysyntää lyhyellä tähtäyksellä.

Pitkällä tähtäyksellä talouden kasvuedellytysten turvaaminen on ainoa keino työllisyyden parantamiseen. Työhallinnon mahdollisuudet vaikuttaa kasvun edellytyksiin liittyvät työmarkkinoiden rakenteiden uudistamiseen ja työvoimapolitiikan toimenpanoon. Talousarvion yhteydessä käsiteltävät seikat liittyvät ennen muuta työvoimapolitiikkaan.

Vuoden 2003 talousarviossa työvoimapoliittisin toimin työllistämis- tai koulutusjakson aloittavien henkilöiden lukumäärä kasvaa huomattavasti. Keskimäärin kasvua on noin neljä prosenttia, mikä ylittää arvioidun työttömien keskimääräisen lukumäärän kasvun. Suomen Yrittäjät ry suhtautuu varauksellisesti toimenpiteiden tason voimakkaaseen kohottamiseen. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimeenpanolla on myönteisiä yleisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia: se viestittää valtiovallan sitoutumista työllisyyden hoitoon. Työttömyyden torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä toimenpiteet ovat sitä vastoin osoittautuneet teholtaan vähäisiksi. Sen vuoksi olisi ollut paikallaan jatkaa niiden määrän hallittua alentamista ja sen sijaan keskittyä niiden laadun kehittämiseen.

Toimenpiteistä yhdistelmätuen piirissä olevien lukumäärä nousee runsaalla neljänneksellä. Yhdistelmätuen osalta otetaan myös käyttöön uusi, kokeiluluonteinen tukimuoto, työmarkkinatuen maksaminen eräin edellytyksin 200 päivän ajalla työnantajalle. Tämän avulla arvioidaan työllistettävän noin 3.000 henkilöä. Suomen Yrittäjät pitää erityisen tarpeellisena kehittää tukea siten, että sitä voitaisiin entistä enemmän suunnata yksityisen sektorin työpaikkoihin, koska yrityksiin työllistymisen ja työmarkkina-aseman paranemisen pysyvyyden välillä on huomattu selkeä yhteys. Samalla on tietenkin tuen kilpailuvaikutuksia seurattava huolellisesti.

Työvoimapolitiikan toimeenpanossa eniten huomiota ja keskustelua herättävät työvoimakoulutus ja tukityöllistäminen. Kuitenkin tehokkainta työvoimapolitiikkaa on hyvin toimiva työnvälitys. Työnvälityksen voimavarojen turvaaminen ja sen tehokkuuden kehittäminen olisikin asetettava työhallinnon strategisten linjausten mukaiseen ja ansaitsemaansa arvoon.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Rauno Vanhanen
johtaja

Pertti Rauhio
suunnittelupäällikkö