Hallituksen esitysluonnos laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta

Hallitus esittää muutettavaksi laajakaistarakentamisen tuesta annettua lakia, jotta se vastaisi muuttunutta EU:n ryhmäpoikkeusasetus, joka sääntelee myös laajakaistarakentamisen valtiontukea.

Ryhmäpoikkeusasetuksen langattoman laajakaistan tukemista koskevien uusien ehtojen mukaan Suomessa ei jäisi langattomille 5G-verkoille käytännössä lainkaan tukikelpoisia alueita maan 4G-verkkojen laajan kattavuuden vuoksi. Tämän vuoksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laajakaistarakentamisen tukiohjelma kohdistuisi jatkossa ainoastaan edistyksellisten, kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen. Pidämme lakimuutosta ymmärrettävänä tilanteessa, jossa EU:n valtiontukisääntely on muuttunut olennaisesti aiemmasta.

Lakiin esitettäisiin myös lisättäväksi aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset laajakaistahankkeen markkina-analyysiin liittyvästä kartoituksesta ja julkisesta kuulemisesta. Kartoituksessa huomioon otettaisiin vain verkot, jotka tarjoavat luotettavasti vähintään 100 Mbit/s latausnopeuden. Tämä on mielestämme kannatettava linjaus, joka huomioi sen, että Suomi on sitoutunut EU-tasolla määriteltyyn tavoitteeseen siitä, että vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Pidämme tärkeänä, että tavoite laajennettaisiin koskemaan myös yritysten toimipisteitä.

Kullakin tiedonsiirtoteknologialla on etunsa. Kiinteiden yhteyksien etuna on, että ne pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Nykyisin suurin osa kiinteistä viestintäyhteyksistä toteutetaan valokuidulla, joka mahdollistaa teknisesti yhteyden lataus- ja lähetysnopeuden nostamisen ainakin yhteen gigabittiin sekunnissa. Tässä suhteessa kiinteiden yhteyksien tarjonnan vahvistaminen edistää edellä kuvattujen digi-infratavoitteiden saavuttamista. Samalla on huomattava, että valokuituyhteyksiin perustuvan runkoverkon laajentaminen edistää pitkällä aikavälillä myös 5G-verkkojen rakentumista. 

Runkoverkon vahvistamisen lisäksi 5G-verkkojen rakentamista on pyrittävä edistämään myös muin keinoin. Kun valtiontuki ei ole enää keinovalikoimassa, on tärkeätä tunnistaa muita julkisen sektorin käytössä olevia keinoja. Verkkojen rakentamiseen liittyvien lupa- ja kaavoituskäytäntöjen ajanmukaistaminen esimerkiksi tukiasemien sijoittelun osalta on tässä avainasemassa. Kun lakiperusta on päivitetty, on keskityttävä laajakaistatukiohjelman toimeenpanoon. On varmistettava, että EU:n elpymisvälineestä merkittäviä lisäresursseja oletettavasti saava ohjelma rajautuu vain alueille, joille nopeita yhteyksiä ei rakenneta markkinaehtoisesti ennen vuotta 2025. Näin varmistetaan, että ohjelma täydentää markkinoiden toimintaa, ei häiritse sitä.

Valtioneuvoston asetusluonnos kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Koska ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten mukaisesti Suomi ei voisi tukea enää aiemmasta tukiohjelmasta poiketen langattomien verkkojen rakentamista, laajakaistatukihankkeita sääntelevää valtioneuvoston asetusta muutettaisiin koskemaan ryhmäpoikkeusasetuksessa säädettyjen, vain kiinteälle verkolle asetettujen vähimmäisnopeuksien mukaiseksi. Tuettavan kiinteän verkon vähimmäisnopeuden olisi tällöin oltava saapuvassa liikenteessä 300 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s. Samalla kun asetusta päivitettäisiin tältä osin, poistettaisiin asetuksesta myös ruuhka-aikaolosuhteita koskeva momentti. Koska Suomen laajakaistaohjelma keskittyy jatkossa kiinteiden verkkojen rakentamisen tukemiseen, pidämme näitä muutoksia perusteltuina. 

Suomen Yrittäjät

Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö