Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 2005; Yrittäjyyskasvatus ja koulutuksen mitoitus

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää Suomen Yrittäjien lausuntoa yrittäjyyskasvatuksesta ja koulutuksen mitoituksesta liittyen Hallituksen toimenpidekertomukseen vuodelta 2005.

Yrittäjyyskasvatus

Hallituksen toimenpidekertomuksessa yrittäjyyskasvatus on toteamuksen tasolla. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintaa käsittelevässä osassa todetaan, että yrittäjyyskasvatus kattaa koko koululaitoksen ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan myös kaikessa opettajankoulutuksessa. Opetusministeriön toimintaa kuvaavassa osassa ei ole mainintaa yrittäjyyskasvatuksesta.

Yrittäjyyskasvatuksen osalta vuonna 2005 on toteutettu monia yrittäjyyskasvatuksen tilaa parantavia toimia. Esimerkiksi otettiin käyttöön lukion uudet opetussuunnitelman perusteet, johon yrittäjyyskasvatus sisältyy. Opettajien täydennyskoulutusta yrittäjyyskasvatuksessa toteutettiin 500 000 euron määrärahan turvin. Yrittäjyyskasvatuksessa ollaan päästy alkuun, mutta tuottaakseen myönteisiä tuloksia toiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja vielä aiempaa laajempaa.

Pikaista huomiota yrittäjyyskasvatuksen edellytysten lisäämiseksi tulisi kiinnittää opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen niin, että yrittäjyyskasvatus tulee opettajien peruskoulutuksen pakolliseksi sisällöksi ja opettajien täydennyskoulutusta lisätään. Korkea-asteen opettajat tulisi saada täydennyskoulutuksen piiriin. Myös yrittäjyysopetuksen menetelmien kehittämiseen sekä yrittäjyysopetusta koskevaan tutkimukseen tulee panostaa. Lisäksi tulisi perustaa yrittäjyyttä painottavia erikoislukioita, joissa yrittäjyysopetuksella on vahva rooli. Tämä antaa pohjaa korkeakoulujen yrittäjyysopinnoille.

Koulutuksen mitoitus

Yrittäjän ja työntekijöiden osaaminen on keskeinen kilpailukykytekijä. Osaamisen parantaminen toteutuu pienyrityksissä työteon yhteydessä. Yrityksillä ei ole varaa pitkiin yrityksen ulkopuolella tapahtuviin koulutusjaksoihin. Oppisopimuskoulutus tarjoaa käytännönläheisen kouluttautumisvaihtoehdon esimerkiksi henkilölle, jolle oppilaitosmuotoinen opiskelu ei sovellu. Lisäksi oppisopimuskoulutus soveltuu hyvin ammatteihin, joissa oppiminen sitoutuu voimakkaasti tekemällä oppimiseen, kuten käsityöammatit. Tästä syystä työn ohella tapahtuvaan kouluttautumiseen tulee

resursoida ja asettaa kannustimia. Oppisopimuskoulutus tarjoaa kaikille sen osapuolille kannustavan koulutusväylän. Yritys saa osaamisensa kehittämiseen sitoutunutta työvoimaa, oppisopimusopiskelija saa palkkaa opiskeluajalta ja yhteiskunnan näkökulmasta opiskelu on edullista ja työllisyysastetta nostavaa.

Yrittäjän omalla osaamisella on suora yhteys yrityksen menestykseen ja kilpailukykyyn. Yrittäjän oppisopimus tarjoaa yrittäjälle hyvän mahdollisuuden osaamisensa päivittämiseen ja yrityksensä kehittämiseen yritystoimintaa keskeyttämättä. Oppisopimuksen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen liittyy kuitenkin joitain ongelma-alueita. Nykyiset ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiöt ovat riittämättömät. Suomen Yrittäjien mielestä ammatillisena lisäkoulutuksena toteutettavan oppisopimuskoulutuksen kiintiötä tulee voimakkaasti lisätä ja yrittäjien oppisopimuskoulutukseen ei tulisi soveltaa kiintiörajoituksia lainkaan.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies