HE 269/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

Eduskunnan

Eduskunnan talousvaliokunta pyytää Suomen Yrittäjien lausuntoa otsikkoasiasta. Hallitus ehdottaa, että säädetään uusi laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Lupamenettelyjen yhteensovittaminen toteutettaisiin sovittamalla samanaikaisesti vireillä olevien lupahakemusten käsittelyvaiheet ajallisesti yhteen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2021 alusta.

Suomen Yrittäjät oli edustettuna hankkeen ohjausryhmässä.

Esityksessä on huomioitu pk-yritykset

Hallinnollisten menettelyjen kehittämisessä on tarpeen painottaa asiakasnäkökulmaa, sillä hallinnon tehokkuus vaikuttaa niin yritysten investointeihin ja Suomen vetovoimaan toimintaympäristönä kuin haitankärsijöiden oikeuksien turvaamiseen. Hyvinvointimme turvaaminen vaatii uskallusta tarkastella lainsäädäntöä uudella tavalla sekä kyseenalaistaa perinteiset ajatusmallit ja rakenteet. Yhteiskunta tarvitsee parempaa sääntelyä. Sujuvat ympäristömenettelyt hyödyttävät kansantalouden ohella myös ympäristöä, kun niukkoja viranomaisvoimavaroja kohdennetaan järkevästi ympäristölle vaaraa aiheuttaviin toimiin. Asiakasnäkökulma onkin huomioitu melko hyvin esityksessä.

Korostamme, että pk-yritykset, joita suomalaisista yrityksistä on yli 99 prosenttia, tulevat hyötymään lupien yhteensovittamisesta suhteessa suurempia enemmän. Pk-yritykset ja erityisesti pienemmät toimijat eivät useinkaan tunne ympäristölupaprosessien kulkua ja sitä, mitä heiltä prosessin etenemiseksi edellytetään. Lupamenettely saattaa edetä hitaasti jo siitä syystä, ettei hakemusta osata täyttää oikein. Näissä tilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, että hakija saa lupaviranomaiselta riittävää ohjeistusta ja neuvontaa. On selvää, että ennakkomenettely sekä muut hakijan ja viranomaisen väliset yhteistyön muodot nopeuttavat omalta osaltaan myös ympäristöprosesseja.

Lupien yhteensovittaminen yhdessä viranomaisen palveluperiaatteen kanssa sujuvoittaa kiistatta niiden yrittäjien lupaprosesseja, joilla ei ole mahdollisuutta palkata konsulttia hoitamaan omaa lupa-asiaansa. Hankkeiden käsittelyaikaan tuovan ennakoitavuuden tuoman kustannussäästön lisäksi yhden luukun mallilla säästetään yritysten prosessikustannuksia.

Yhden luukun mallia on kuitenkin jatkossa vielä tarpeen kehittää

Esitys yhden luukun malliksi on lähtökohtaisesti hyvä ja vastaa yrittäjäjärjestön näkemyksiä ympäristölainsäädännön merkittävimmistä uudistamistarpeista. Huomautamme kuitenkin, ettei yhden luukun malli toimi optimaalisesti vielä sellaisessa järjestelmässä, jossa yhden luukun ulkopuolelle on jätetty erilaiset ympäristöoikeudelliset ja kemikaaleihin liittyvät ilmoitusmenettelyt sekä hankekohtaiset maankäyttöratkaisut. Esityksen yleisperusteluissa todetaan, että myös rekisteröinti- ja ilmoitusmenettelyt voitaisiin jatkossa toteuttaa yhden luukun asiointijärjestelmän kautta. Linjaus on hyvä, mikä olisi perusteltua lisätä myös talousvaliokunnan lausuntoon.

Jotta todellinen asiakasnäkökulma toteutuisin, mallin kehittämistä on tulevaisuudessa perusteltua jatkaa muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä. Esityksen yleisperusteluissa todetaan, että muun muassa maankäyttöprosessien yhteensovittaminen lupaprosessien kanssa edellyttää suurempia muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Pidämme perusteltuna, että asiakkaan hankekohtaisten tarpeiden sujuvoittaminen huomioidaan käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa. Toivomme, että valiokunta ottaa omassa lausunnossaan kantaa myös tähän.

Yhden luukun malliin ei annetussa aikataulussa ole ollut mahdollista sisällyttää nk. yhden luukun muutoksenhakumenettelyä. Aidon yhden luukun mallin saamiseksi on lainsäädäntöä perusteltua kehittää siihen suuntaan, että valitusmenettelykin hoituisi mahdollisuuksien mukaan nk. yhden luukun periaatteella. Myös muutoksenhaun kehittämisen osalta olisi toivottavaa, että valiokunta ottaisi jatkokehitykseen kantaa lausunnossaan.

Uudessa yhteensovittamislaissa säädettäisiin hallintolakia täydentävästi lupa-asian käsittelyn määräajoista. Hallintolain mukaan viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä toimialansa keskeisissä asiaryhmissä määriteltävä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille asioille, jotka voivat tulla vireille vain asianosaisen aloitteesta. Yhteensovittava viranomainen määrittäisi yhteistyössä muiden yhteensovitettavissa asioissa toimivaltaisten viranmaisten kanssa tavoitteellisen käsittelyajan yhteensovitettaville lupahakemuksille ja esittäisi käsittelyajan perusteella arvion ajankohdasta, jolloin päätökset yhteensovitettavissa lupa-asioissa annetaan.

Katsomme, ettei hallintolaissa tai yhteensovittamislaissa käsittelyajalle asetettu yleissäännös ole riittävä. Hakijan oikeusturvan, investointien ennakoitavuuden sekä viranomaisprosessin joutuisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että laissa määritellään selkeät enimmäisajat viranomaiskäsittelyille. Määräaikojen säätämisellä asetettaisiin hakijat keskenään samanarvoiseen asemaan. Lisäksi asetetuilla määräajoilla olisi viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus, mikä nopeuttaisi lupaprosesseja.

Korostamme, että yhden luukun mallin prosessille tulisi asettaa viranomaisia velvoittavat määräajat, joista voitaisiin poiketa tai määräajan laskeminen katkaista perustellusta syystä. Erilaisia määräaikaan liittyviä malleja voidaan hakea muualta lainsäädännöstä, esimerkiksi palveludirektiivistä, vaikka sen soveltamisalaan ei kuulu ympäristöoikeudelliset lupa-asiat.

Suomen Yrittäjät

Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö