HE 71/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunnan lakivaliokunta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulosottokaarta, haastemieslakia, eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä annettua lakia ja saamen kielilakia. Ehdotetuilla laeilla toteutettaisiin ulosoton rakenneuudistukseen liittyvät organisaatiomuutokset. Nykyinen ulosottolaitos organisoitaisiin yksiportaiseksi. Keskushallintovirastona toimivasta Valtakunnanvoudinvirastosta ja 22 ulosottovirastosta muodostettaisiin yksi valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Ulosottomiesten asemaan itsenäisinä lainkäyttöviranomaisina esityksellä ei olisi vaikutuksia.

Täytäntöönpano jaettaisiin laajaan täytäntöönpanoon, erityistäytäntöönpanoon ja perustäytäntöönpanoon. Uusi henkilöstöryhmä, ulosottotarkastajat, hoitaisin perustäytäntöönpanon. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan tammikuussa 2019.

Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia

Esitys on osa ulosoton rakenneuudistusta, jonka tavoitteena on muun muassa hillitä julkisen talouden menoja. Ulosoton organisaatiota on tarkoitus keventää ja yhtenäistää sekä laajentaa ulosoton sähköisiä asiointipalveluja.

Tavoitteet ovat kannatettavia. Ulosottolaitoksen organisointi yhteen virastoon vaikuttaisi myönteisesti myös siihen, että lainsäädäntöä tulkitaan ulosottomenettelyssä nykyistä yhteneväisemmin. Ulosottokaari mahdollistaa ulosmittauksen osalta sen, että ulosottoviranomainen voi käyttää harkintavaltaansa, esimerkiksi maksuaikojen, vapaakuukausien ja lykkäysten myöntämisessä. Velallisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta on tärkeää, että lain soveltaminen olisi mahdollisimman yhtenäistä.

Esityksen vaikutuksia käsittelevässä kohdassa todetaan, että tämän esityksen lisäksi on tavoitteena uudistaa ulosottolaitoksen palkkausjärjestelmää. Vaikka kyse ei suoraan ole lausunnolla olevasta esityksestä, on kuitenkin perusteltua tuoda velallisyritysten puolesta esille, että ulosottoviranomaisten nykyistä nk. tulospalkkausjärjestelmää on syytä jatkossa arvioida uudelleen. Koska osa lain säännöksistä mahdollistaa viranomaisen harkintavallan käyttämisen nimenomaan velallisen oikeusturvan kannalta merkityksellisissä asioissa, tulisi palkkausjärjestelmänkin tukea objektiivista lainkäyttöä.

Yritysvelallisten asemaa tulee vielä selkiyttää

Esityksen mukaan ulosottomenettely jaettaisiin jatkossa kolmenlaiseen menettelyyn. Esityksen kohdassa Keskeiset ehdotukset todetaan, että yritysvelallisten ulosottoasiat käsitellään laajassa täytäntöönpanossa. Sen sijaan 1 luvun uudessa ehdotetussa 2a §:ssä tai sen perusteluissa, jossa määritellään eri täytäntöönpanolajit sekä niiden käyttöala, ei määritellä yritysvelallista tai sitä, mitä täytäntöönpanomenettelyä heihin sovelletaan. On perusteltua, että tätä asiaa vielä tarkennettaisiin.

Suomen Yrittäjät

Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö