YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
HE 83/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta
Eduskunnan ympäristövaliokunta
HE 83/2026 vp
Eduskunnan ympäristövaliokunta pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lisäyksellä pyritään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti varmistamaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistamaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.
Lyhytvuokrausta koskevilla esityksillä on kielteisiä vaikutuksia osalle elinkeinonharjoittajista
Rakennusta tulee käyttää voimassa olevan lainsäädännön mukaan kaavan ja rakennusluvan mukaisella tavalla. Uudessa pykälässä ehdotetaan säädettäväksi siitä, että rakentamisluvan mukaisena asuinkäyttönä tarkoitetaan jatkuvaa asumista. Asuinkäyttönä pidettäisiin rakentamisluvan näkökulmasta myös sellaista tilannetta, jossa asunnon haltija asuu tosiasiallisesti asunnossa ja vuokraa sitä lyhytaikaisesti eteenpäin.
Jos asunnon haltija ei asu asunnossa, rakentamisluvan mukaiseksi asuinkäytöksi katsottaisiin lyhytvuokraus siltä osin, kun se ei ylitä 90 päivää vuodessa. Sellaisen asuinrakennuksen tai asuinhuoneiston, jossa haltija ei asu, kuten sijoitusasunnon tai niin sanotun kakkosasunnon lyhytvuokraaminen olisi näin ollen rajatumpaa, sillä siitä johtuvat haitat ovat lausunnolla olevan esityksen mukaan lähtökohtaisesti suuremmat. Kunta voisi kuitenkin rakennusjärjestyksessään sallia, että lyhytvuokrausta voisi näissä tilanteissa harjoittaa 180 päivänä kalenterivuodessa.
Osa matkailu- ja tapahtuma-alan yrityksistä, jotka eivät itse harjoita lyhytvuokrausta tai majoitustoimintaa kertoo, että esitys on heidän yritystoimintansa kannalta ongelmallinen. Kaikilla paikkakunnilla ei ole tapahtumien ja tilaisuuksien laajuuteen nähden riittävästi hotellikapasiteettia, minkä vuoksi he eivät kannata lyhytvuokrauksen rajaamista esitetyllä tavalla lailla.
Moni investointihanke tarvitsee keikkatyövoimaa, joka majoittuu usein lyhytvuokrauskohteissa. Jos lyhytvuokrauskohteet vähenevät, sillä voi olla välillisiä vaikutuksia joidenkin investointihankkeiden etenemiseen. Toisaalta lyhytvuokraaminen on joillain paikkakunnilla nostanut asuntojen hintoja, millä on ollut vaikutuksia työvoiman saatavuuteen.
Lyhytvuokraus on synnyttänyt muuta yrittäjyyttä ympärilleen, kuten oheis- ja teknologiapalveluita. Yritystoimintaa on syntynyt esimerkiksi siivous-, avaintenhallinta- ja kiinteistönhallintapalveluihin sekä sisustussuunnitteluun. Lisäksi on rakennettu uusia ohjelmistoja ja alustoja, jotka auttavat majoittajia hallinnoimaan varauksiaan. Toisaalta Suomen Yrittäjät on saanut palautetta, jonka mukaan lyhytvuokrauksen vuoksi majoitusliiketoimintaa harjoittavat tahot, kuten hotellit, eivät uskalla lyhytvuokrauksen vuoksi investoida. Tätä kautta työpaikkoja on voinut jäädä syntymättä.
Esitys jakaa hotelli- ja vastaavaa majoitustoimintaa harjoittavien yritysten kannat. Osa toimialan yrityksistä ei näe lyhytvuokrausta ongelmalliseksi ja osa toivoo ehdotettua kireämpää sääntelyä. Majoitustoimintaan suunnattuja rakennuksia velvoittaa erilaiset turvallisuuteen ja rakennusteknisiin vaatimuksiin liittyvät velvollisuudet, jotka eivät koske esimerkiksi asuinkäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Lyhytvuokrauksen katsotaan myös vähentävän muun majoitustarjonnan kysyntää.
Osa lyhytvuokrausta harjoittavista toimijoista on yrityksiä tai yrittäjiä. Esitetyllä lakimuutoksella voi olla, tapauksesta riippuen merkittäviä vaikutuksia näiden yritysten ja yrittäjien elinkeinoon. Esimerkiksi moni maaseutuyrittäjä saa merkittävän osan tuloistaan mökkien vuokrauksesta, joko pää- tai sivuelinkeinona. Onkin erinomaista, että esityksen jatkovalmistelussa on rajattu säännösten soveltaminen vain asemakaava-alueisiin. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että soveltamisalan ulkopuolelle rajataan selkeästi myös ranta-asemakaava-alueet.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö