YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
HE laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 1, 4 ja 13 §:n muuttamisesta sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan hallintovaliokunta
HE 54/2016
Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikon asiassa, jonka johdoista esitämme kunnioittavasti seuraavaa.
1. Aluekehittäminen (1 § ja 4 §)
Olemme lähtökohtaisesti tyytyväisiä aluekehittämispäätökseen. Visio tavoittelee juuri sellaista tulevaisuuskuvaa, jonka mekin näemme alueiden kilpailukyvyn ja elinvoiman näkökulmasta tärkeänä: Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivat hyvässä kumppanuudessa alueiden ja palveluiden kehittämisessä.
Kannatamme lakiin tehtäviä muutosesityksiä.
2. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (13 §)
Pidämme oikeansuuntaisena muutosta, jossa alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta korvattiin alueiden uudistumisen neuvottelukunnalla ja jonka tehtävien on tarkoitus olla huomattavasti edeltäjäänsä strategisempia.
Neuvottelukunnan toimintakaudella käsitellään poikkeuksellisen paljon aluekehittämiseen liittyviä muutoksia, joihin on erityisen tärkeää valmistautua huolellisesti elinkeinoelämän ja viranomaisten vahvalla kumppanuudella.
Kannatamme lakiin tehtäviä muutosesityksiä.
3. ELY-keskusten myöntämä tuki ja yrityspalveluiden kehittäminen (8 §)
Mielestämme valtion oman tuotannon hankkeisiin tulee suhtautua pidättyvästi ja tämän vuoksi yrityspalveluja ei tulisi kehittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten itse toteuttamilla hankkeilla.
Suomen Yrittäjien näkemys aluehallintouudistukseen on yrityspalveluiden kehittämisen osalta seuraava:
Kehittämispalveluiden tuottaminen ja järjestäminen tulee erottaa toisistaan. Palvelut tulee toteuttaa aluehallintouudistuksen myötä monituottajamallilla, jossa maakunta voi ostaa kehittämispalveluita ulkopuolisilta organisaatioilta, kuten kehittämisyhtiöiltä ja yrityksiltä, tai yrityskohtaisesti käyttää erityispalveluiden hankinnassa yrityspalveluseteleitä. Maakuntaan tulee muodostaa yrityspalveluyksikkö, joka vastaa maakunnallisesti kaikkien yrityspalveluiden järjestämisestä sekä valvoo niiden laatua.
Alueet voivat yhdessä sovittavalla tavalla vastata elinkeinojen kehittämisestä, osaamiseen perustuvien valintojen tekemisestä, invest promotion -toiminnoista, kasvurahastoihin panostamisesta ja muista sellaisista tehtävistä, joihin tarvitaan yhtä kuntaa suurempia alueita. Tehtävät voidaan hoitaa esimerkiksi seudullisten kehittämisyhtiöiden avulla.
EU:n rakennerahastovarojen ja kansallisten voimavarojen kohdentaminen aluekehityksen kannalta keskeisiin avainhakkeisiin ja kärkialoihin on välttämätöntä – unohtamatta niitä yrityksiä, jotka työllistävät muuten ja joilla on kasvupotentiaalia.
Julkisen rahoituksen kohdentaminen entistä voimakkaammin mm. uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, elinkelpoisten yritysten omistajanvaihdoksiin ja kasvuhakuiseen aikaansaamiseen, elinkelpoisten yritysten omistajanvaihdoksiin ja kasvuhakuiseen yritystoimintaan on välttämätöntä. Tämä edistää parhaiten maakuntien kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Suomen Yrittäjien julkaisut aiheesta:
• Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen: http://www.yrittajat.fi/File/3371ffe5-0468-4378-8c32-1b9831376973/SY_yrittajien_malli_sote_ja_maakuntauudistukseen.pdf
• Alueiden menestysohjelma – Suomi on yritystensä summa: http://www.yrittajat.fi/File/03e7a854-4e49-46c6-a39a-269d53201e76/Alueiden_menestysohjelma.pdf
4. Muuta huomioitavaa
On tärkeää, että läheisyysperiaate säilyy ja alueiden sosiaalipartnerit (järjestöt) ovat entistä vahvemmin mukana määrittämässä alueiden menestystekijöitä. Tämä tulee ottaa huomioon, kun maakunnan yhteistyöryhmien tulevaisuutta tarkastellaan maakuntauudistuksessa siitä näkökulmasta, että yrittäjäjärjestöjen rooli ja asema strategisessa päätöksenteossa turvataan.
5. Lopuksi
Suomen on kyettävä luomaan edellytykset kehittyvälle, mutta myös käytännönläheiselle yritystoiminnalle, joka parantaa maamme jokaisen alueen kilpailukykyä sen omista lähtökohdista.
Julkisen sektorin keskeinen tehtävä on avata markkinat yrittäjyydelle ja kannustaa yrityksiä kasvuun. Kehitystyöhön suunnattavien panosten on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen. Aluekehityksen tarkoituksen tulee vahvistaa ja ohjata kehitystä niin, että mahdollisimman moni hyötyy.
Suomen Yrittäjät
Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja