Innovaatiopoliittisen selonteon lähtökohdat, toimintaympäristön muutokset, mitä konkreettisia toimia on tehty ja miten on tarkoitus edetä. Lisäksi muutama vireellä oleva EU-hanke.

Eduskunnan talousvaliokunta

1. Innovaatiopoliittiseen selontekoon liittyvät asiat

Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka

Suomalaisten pk-yritysten kannalta keskeistä on taloutemme kasvuympäristön kehittäminen sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen innovaatio-toiminnassa.

Julkiset innovaatiopalvelut muodostavat nykyisellään melko sirpaleisen kokonaisuuden. Palveluiden ja palveluntarjoajien tietoja on yritysten vaikeaa löytää. Julkisrahoitteisen järjestelmän eräs tehtävä on kuitenkin opastaa yrittäjää oikean tiedonlähteen luokse. Näistä syistä on syytä kiinnittää huomiota tiedon kulkuun julkisilta palvelujentarjoajilta erityisesti pk-yrityksille.

– Tekesin haasteena on viestittää omista palveluistaan pienyrityskentälle käytännönläheisesti. Tämä on sisäinen kehittämistehtävä muuten loistavasti toimivalle organisaatioille.

– ELY-keskusten haasteena taas on osata viestittää innovaatiopalveluista ajantasaisesti, myös liittyen alueellisiin hankkeisiin.

– Tärkeän kokonaisuuden muodostavat yksityiset palvelut. Suomessa on yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka pystyvät auttamaan käytännönläheisesti hankehakemusten kanssa. Tarvitaan ”äidinkielenä yritysten kieltä” -puhuvia henkilöitä. Myös yksityinen palvelutarjonta pitää helposti olla löydettävissä keskeisistä portaaleista.

Yritysten kansainvälistymisen edistäminen, rahoitus sekä palveluiden kehittäminen

Keskustelu yritysten kansainvälistymisestä on ollut hyvin aktiivista Alahuhdan työryhmän raportin julkaisemisen jälkeen. Tulevaan taloudellisten ulkosuhteiden ohjelmaan liittyy suuria odotuksia. Suomi -talo konsepti on kannatettava, ja keskeistä on paikallisen verkoston ylläpitäminen, jolla voidaan palvella suomalaisia yrityksiä.

Finpron sekä UM:n edustustojen suhteen voidaan todeta, että molemmilla on oma tärkeä roolinsa yritysten auttamisessa kansainvälisille markkinoille. Finpron vahvuus on, että se pystyy yhdistämään toimialaosaamisen ja maantieteen. Finpro myös pyrkii kehittämään ”public-privat partnership” yhteistyöratkaisuja.

Yritysten yhteishankkeiden myöntäminen on osittain delegoitu ELY-keskuksiin. Hyvin toimiva järjestelmä siirrettiin ministeriöstä pois. Nyt hankkeiden käsittelyssä syntyy liikaa tulkintoja. Sääntömuutokset ovat tapahtuneet jopa taannehtivasti, ilman järjellistä siirtymäaikaa. Aluetason osaamisen kehittäminen vaatii enemmän aikaa kuin mitä oli odotettavissa.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus- ja korkeakoulujärjestelmä

Innovaatiostrategiassa asetettiin tavoitteeksi kehittää koulutusjärjestelmää niin, että kansainvälisyys, vuorovaikutustaidot, yrittäjyys, luovuus ja innovatiivisuus tuodaan opetuksen ytimeen. Yrittäjyyskasvatus ja -opetus on vahvistunut kaikilla koulutusasteilla. Yrittäjyyspedagogiikka tarjoaakin hyvän toiminnallisen pohjan kehittää esimerkiksi luovuutta, innovatiivisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Valitettavasti yrittäjyyskasvatuksen edelleen vahvistamiseen liittyvät tavoitteet jäivät uudessa hallitusohjemassa ja OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmassa 2012 – 2016 melko vaatimattomiksi.

Talvella 2012 jätetyssä perusopetuksen tuntijakouudistuksessa esitetään taito- ja taideaineiden opetuksen pientä lisäystä. Tämä on oikea suunta, sillä esimerkiksi kädentaitojen oppimisen pohja luodaan jo lapsena. Tällä on suora yhteys ammatillisten valmiuksien kehittymiseen. Tärkeää on, että tulevassa opetussuunnitelmauudistuksessa varmistetaan yrittäjyyskasvatuksen resurssit ja sisällöt.
Ammatillisessa koulutuksessa on voimakkaasti lisätty työelämäyhteistyötä sekä yrittäjyysopetussisältöjä. Työelämäyhteistyön tehostamiseksi olisikin tärkeää tukea erityisesti pienyritysten mahdollisuutta olla mukana tässä yhteistyössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi maaliskuussa 2012 luonnoksen ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi. Jotta ammattikorkeakoulujen t&k –toiminta olisi tehokasta, tulisi selkeä osa rahoituksesta kohdistua tähän toimintaa. Lisäksi ammattikorkeakoulujen eri tehtävät tulisi integroida toisiinsa. Ammattikorkeakoululakiin tulisi kirjata ammattikorkeakoulujen tehtäväksi uuden yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten palvelutehtävä.
Yliopistojen tulisi lisätä monitieteistä yhteistyötä sekä t&k -yhteistyötä erityisesti pk-yritysten kanssa. Myös yrittäjyysopetuksen määrää ja tasoa tulisi selkeästi lisätä ylipistoissa. Opettajakoulutukseen tulisi sisällyttää vahvemmin yrittäjyyspedagogiikka.

2. Vireellä olevat EU-hankkeet

Viite: U 5/2012 vp

EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma 2014-2020, Horizon 2020

Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen uudistuksessa pyritään yksinkertaistamaan rahoitusjärjestelmiä ja vähentämään byrokratiaa. Tämä on perusteltu tavoite mutta samalla merkittävä haaste huomioiden miten suuren kritiikin kohteena aikaisempien ohjelmien byrokratia on ollut.

– Näissä ohjelmissa ei ole vain EU:n byrokratia haasteena. Kotimainen byrokratia on yhtä mittava ongelma. Molempia tulisi vähentää.

Palveluiden kehittäminen on horisontaalinen teema, joka tulisi käsitellä omana kehittämiskokonaisuutena.

Pk-yritysten oma ohjelma

SBIR (Small Business Innovation and Research) on pk-yrityksille tarkoitettu osakokonaisuus. Yritysten kannalta kiinnostuksen kohde on juuri tässä ohjelmassa. Tästä on saatava yritysten kannalta toimiva kokonaisuus. Komission esityksestä ei kuitenkaan ilmene kovin selvästi, miten SBIR toteutetaan.

Pk-yritysten kannalta kiinnitämme huomiota seuraaviin asioihin:

– Komission mielestä ”European Enterprise Network” (EEN) -yritysverkosto on keskeinen tukipilari toteutuksessa. Pidämme yritysverkostoa edelleen tuntemattomana ja nykymuodossaan kovin vähän vaikuttavana tähän tarkoitukseen.

– Tiedotukseen tulee panostaa ja välittäjäorganisaatioiden hyödyntämistä tiedon jaossa tulee parantaa. Yrityslähtöisyyden tulee olla tiedotuksen lähtökohta.

– Suomessa tulee valmistautua tulevaan SBIR-ohjelmaan siten, että mukana on paljon suomalaisia yrityksiä. Asian kansalliseen valmisteluun pitää paneutua, ja tässä on kansallinen intressi.

– SBIR:n tulee kattaa koko innovaatioketju tuote- tai palvelun kehittämisestä rahoitukseen ja markkinointiin.

– Varsinaiset tutkimusprojektit ovat hyvin pitkäaikaisia, mutta myös pk-yritysten lyhytaikainen osallistumisen tutkimushankkeisiin tulee olla mahdollista.

Pk-yrityksiin kohdistuva rahoitus

Kansallinen intressimme on panostaa tasokkaaseen tiedotukseen siitä, miten yritykset pääsevät mukaan Horizon-ohjelman rahoitusvälineisiin. Tämä on toteutettavissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

– Epäselväksi jää, miten riskinjakorahoitusvälineitä tai lainarahoitusvälineitä lähdetään kehittämään. Tavoitteissa todetaan vain lähinnä nykyiset puutteet.

– Pääomarahoitusvälineen sekä lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskeva osuus pannaan täytäntöön osana kahta EU:n rahoitusvälinettä. Epäilynä on kuitenkin, että nämä tulevat niin monimutkaisiksi, etteivät ne tavoita suomalaisia pk-yrityksiä.

– EU-ohjelmia arvostellaan usein tuen liian jälkipainotteisesta maksamisesta. Tähän epäkohtaan on syytä puuttua. Muuten tukea käyttävien yritysten maksuvalmius kiristyy tarpeettomasti.

Eurooppalaisen lisäarvon saavuttamiseksi tarvitaan maan rajoja ylittävää yhteistyötä myös pk-yritysten rahoituksessa.

Viite: U 11/2012 vp

Ehdotus asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan
ohjelman perustamisesta (2014-2020)

Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva COSME-ohjelma 2014–2020 on rahoitusväline, jolla jatketaan suureksi osaksi nykyisen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman mukaisia toimia.

Ohjelmassa keskitytään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

– Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia sijoittamalla riskipääomaan ja myöntämällä luottoja.

– Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti Yritys-Eurooppa-verkoston kautta. Tukea myönnetään myös kansainväliseen teolliseen yhteistyöhön; tarkoituksena on erityisesti vähentää sääntely- ja toimintaympäristön eroja EU:n ja sen tärkeimpien kauppakumppaneiden välillä.

– Edistetään yrittäjyyttä: toimiin sisältyy yrittäjyystaitojen ja -asenteen kehittäminen, etenkin uusien yrittäjien, nuorten ja naisten parissa.

Ohjelmasta odotetaan annettavan tukea vuosittain 39 000 yritykselle, joita autetaan luomaan tai säilyttämään 29 500 työpaikkaa ja tuomaan markkinoille 900 uutta tuotetta, palvelua tai prosessia vuosittain.

Hyvistä tavoitteista huolimatta ohjelman vaikutukset saattavat jäädä Suomessa pieniksi. Tehokkailla kansallisilla toimenpiteillä vaikuttavuutta voidaan parantaa. TEM:llä on merkittävä vastuu ohjelman toteutuksessa. Suurin osa ohjelman budjetista liittyy rahoitustuotteisiin,Näille on kysyntää, joten tiedottaminen korostuu.

Viite: E 11/2012 vp

Asetus EIT-instituuttien perustamisesta

EIT:n tavoitteena on korjata puutteita Euroopan teknologiseen innovaatioon perustuvassa teollisuuspolitiikassa ja edistää siten perustutkimuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä innovatiivisten teollisuussovellusten synergiaa Euroopassa sekä erityisesti pk-yrityksissä ja -teollisuudessa.

Huippuosaamisen keskuksena EIT:n tavoitteena on tulla keskeiseksi innovaation, tutkimuksen ja kasvun osatekijäksi EU:ssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi se pyrkii lähentämään korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation rakenteita toiminnallisesti ja maantieteellisesti.

EIT:n mahdollisuus on kehittyä houkuttavaksi vertailukohdaksi yliopistoille, tutkimuslaitoksille, tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuville yrityksille sekä erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille. Viimeksi mainitut ovat myös tärkeimpiä ammattitaitoa vaativien työpaikkojen ja uusien ammattien luojia.

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla on mahdollista saada yritykset investoimaan pitkällä aikavälillä, joka edistää teknologian kehitystä sekä vauhdittaa sosiaalisia innovaatioita.

EIT:n merkitys ja mahdollisuudet

– Tällä hetkellä Suomi on mukana EIT:n tieto- ja viestintätekniikan KICissä (EIC ICT Labs). Tätä kautta kerättyä oppia tulee käyttää KICejä muodostaessa ja käynnistettäessä. Tavoitteena tulisi olla päästä uusista kuudesta KICistä mukaan kolmeen.

– EIT panostaa ennen kaikkea skaalatutuvaan kasvuyrittämiseen tähtäävään koulutukseen, kansainvälistymiseen, rahoitukseen ja valmennukseen. Tavoitteena on saada liikkeelle merkittäviä uusia kansainvälisiä menestystarinoita. Kansallisesti samanlaisia tavoitteita on myös esimerkiksi Aalto-yliopistoon vastikään perustetulla Aalto Venture Programilla.

– EIT KICit voivat tarjota oikotien tehokkaampaan eurooppalaiseen yhteistyöhön verrattuna raskaisiin puiteohjelmatyyppisiin hankkeisiin. Tämä tarkoittaa myös esimerkiksi kansallisten ohjelmien ja hankkeiden (kuten SHOK-toiminta) tehokkaampi nivominen vastaaviin muihin kansallisiin aloitteisiin muualla Euroopassa.

– EIT-toiminnassa keskeinen käsite on Co-Location Centre. Näiden keskusten kautta pyritään tuomaan ihmisiä laveasti yhteen sekä paikalliseksi organisaatiorajojen yli ja myös eurooppalaista mobiliteettia tukemalla. Otaniemeen kesällä valmistuva Open Innovation House johon EIT ICT Labs Helsinki muuttaa yhdessä Aalto yliopiston ja Nokian kanssa ovat esimerkkejä tällaisen fyysisen kohtaamistilan merkityksestä. Näiden kautta tuetaan myös alkavien yritysten toimintaa sekä pehmeää laskeutumista osallistuvien kaupunkien välillä kansainvälistyville yrityksille ja yrittäjähenkisille tutkijoille.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö