YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen vaikutukset
1. Tilannekuva
Ison-Britannian EU-eroa puoltava kansanäänestystulos on kova isku koko Euroopan unionille. Ero ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Prosessiin menee vuosikausia ja se voi toteutua aikaisintaan vuonna 2019. Kansanäänestys ei ole oikeudellisesti sitova, mutta todennäköisenä vaihtoehtona on pidettävä, että ero toteutuu.
Kansanäänestyksen tulos merkitsee poliittista kriisiä sekä Isossa-Britanniassa että EU:ssa. Päätöksen taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä. Epävarmuus lisääntyy tilanteessa, jossa Eurooppa muutenkin kamppailee suurien haasteiden kanssa. Punnan ja euron kurssit laskevat. Turbulenssi rahoitusmarkkinoilla on voimakasta ja osakekurssit ovat laskeneet. Tämänkaltainen epävarmuus jatkunee vielä pitkään.
Eurooppa-neuvostossa tehdyissä linjauksissa toivottiin Ison-Britannian ja EU:n suhteiden muodostuvan mahdollisimman läheisiksi. Samalla Eurooppa-neuvosto kuitenkin katsoi, että Ison-Britannian ei ole mahdollista päästä osalliseksi sisämarkkinoista ilman, että Iso-Britannia hyväksyy kaikki neljä EU:n perusvapautta. Ison-Britannian asema määräytyy siis sen omien tavoitteiden ohessa sen mukaan, miten EU-maat suhtautuvat eroanomukseen. Viitteitä tästä saatiin Eurooppa-neuvoston linjauksissa.
Lähtökohtaisesti kauppa jatkuu eropäätöksen jälkeen kuten ennenkin. Isossa-Britanniassa tuontihinnat kuitenkin noussevat, mikä vaikuttaa kysyntään. Äänestyspäätös vaikuttaa lisäksi kielteisesti Ison-Britannian yleiseen talouskehitykseen, mikä heijastuu vientivetoisen Suomen näkymiin.
Ison-Britannian osuus Suomen tavaraviennistä on noin 4 prosenttia ja palveluviennistä noin 7 prosenttia. Myös EU-asioissa se on ollut Saksan tavoin useimmissa asioissa luonteva kumppani Suomelle.
EU vastaa jäsenmaiden yhteisestä kauppapolitiikasta. Nyt tulee jatkaa vapaakaupan ja sitä tukevien sopimusten tiellä. Ison-Britannian ero EU:sta aiheuttaa suuren haasteen esimerkiksi TTIP-neuvotteluille. Vielä suuremman haasteen ero aiheuttaa luonnollisesti Isolle-Britannialle itselleen.
Isossa-Britanniassa käydään voimakasta keskustelua äänestystuloksesta ja sen vaikutuksista. Tähän kuuluvat voimistuneet keskustelut Skotlannin ja Pohjois-Irlannin irtautumisesta Isosta-Britanniasta ja pysymisestä EU:n jäseninä.
EU ei ole entisellään äänestyspäätöksen jälkeen. Unionia pitää kehittää muistaen sen kiistattomat saavutukset. Yrityksille Euroopan unioni merkitsee ennen kaikkea sisämarkkinoita.
Kasvun voimistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on entistäkin tärkeämpää keskittyä olennaiseen: perusvapauksien toteutumiseen, sisämarkkinoiden toimintaan ja turvallisuuteen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on keskeistä päästä eteenpäin sääntelyn järkeistämisessä. Tällöinkin on syytä muistaa unionin lainsäädäntöön liittyvä, sisämarkkinoiden toimintaa edistävä perusluonne: yksi yhteinen sääntelyratkaisu toimii paremmin kuin 28 (tai 27) erilaista sääntelyratkaisua.
2. Ison-Britannian kansanäänestyksen vaikutuksista
Brexit olisi toteutuessaan vakava asia Euroopan ja myös Suomen taloudelle. Rinnakkaisesti eroprosessin kanssa haetaan mallia siihen, miten EU:n ja Ison-Britannian suhteet voidaan jatkossa hoitaa.
Punnan kurssi on kääntynyt alaspäin välittömästi äänestyspäätöksen selvittyä ja euron kurssi on laskenut. Kansanäänestyksen liittyvä epävarmuus on heiluttanut punnan arvoa jo aiemmin kevään mittaan. Rahoitusmarkkinoilla on odotettavissa voimakasta turbulenssia ja osakekurssien heilahduksia.
Maailman pörsseistä katosi varallisuutta äänestystä seuranneena päivänä yli 2000 miljardin dollarin arvosta. Pörssit ovat hieman palautuneet, mutta romahdus kuvaa järkytyksen syvyyttä. Lontoolle tärkeät finanssiyritykset tutkivat, mitä toimintoja kannattaa siirtää Citystä muualle. Lontoossa on yli 700 000 finanssialan työpaikkaa, joten asialla on merkitystä laajasti koko rahoitusjärjestelmän toimivuuden kannalta.
Iso-Britannia on ollut pitkään kriittinen EU:n jäsen. Siitä huolimatta se on liittynyt siihen vahvasti – muutenkin kuin läntisen arvoyhteisön yhtenä johtavana maana. Britannian viennistä suuntautuu EU:hun 43 prosenttia (noin 290 miljardia euroa) ja tuonnista 54 prosenttia tulee EU:sta (375 miljardia euroa).
Ison-Britannian väestöstä yli kolme miljoonaa (viisi prosenttia) on EU-maista. Heistä on puolalaisia noin 800 000. EU-maissa taas asuu yli miljoona brittiä. Jos vapaa liikkuvuus häviää, se on mittava inhimillinen ja taloudellinen ongelma niin Ison-Britannian kuin EU-maidenkin kannalta.
Iso-Britannia on tärkeä kauppakumppani Suomelle. Sen osuus Suomen tavaraviennistä on noin 4 prosenttia (3,8 % maaliskuussa 2016) ja noin 2,8 miljardia euroa vuonna 2015. Tuonti Isosta-Britanniasta oli 1,7 miljardia euroa vuonna 2015.
Metsäteollisuuden viennistä kymmenen prosenttia menee Isoon-Britanniaan. Investointien tyrehtyminen vaikuttaa investointihyödykkeitä vieviin yrityksiin.
Palveluviennissä osuus on 7 prosenttia eli suhteellisesti merkittävämpi osuus kuin tavaraviennissä. Euromääräisesti se on 1,2 miljardia euroa ja lisäksi se on hienoisessa kasvussa. Tuonnissa palveluiden osuus on suhteellisesti hieman suurempi, eli noin 10 prosenttia mutta määrällisesti hieman pienempi, eli noin 1,1 miljardia euroa.
Kuluttajakysynnän ja punnan heikkeneminen vaikuttavat suomalaisten yritysten vientiin. Taloudellinen taantuma ja punnan kurssi vaikuttavat myös kasvussa olleeseen talviturismiin Isosta-Britanniasta Suomeen (yli 317 tuhatta yöpymistä Suomessa talvisesongilla 2016, noin 28 % EU28-yöpymisistä, 12 % kaikista ulkomaisista).
EU:ssa Suomen ja Ison-Britannian kannat ovat monella sektorilla samankaltaisia. Linjauksemme kauppapolitiikan ja sisämarkkinoiden kehittämisen suhteen ovat olleet samansuuntaisia ja olemme näillä sektoreilla luontaiset kumppanit. Iso-Britannia on ollut myös yksi aktiivisimpia sääntelyn järkeistämistä vaativia jäsenvaltioita.
Ison-Britannian ja Suomen näkemykset EU:n sisämarkkinoista, kilpailun vapauttamisesta muun muassa energia-, telekommunikaatio- ja postipalvelusektoreilla sekä yksityistämispolitiikka ovat monella tavalla yhdensuuntaisia.
Iso-Britannia ei ole mukana euroalueen muodostamassa EU:n sisärenkaassa. Se on pyrkinyt huolehtimaan kilpailukyvystään kansallisin keinoin muun muassa tarjoamalla yrityksille verotuksellisia etuja ja keventämällä sääntelyä. Kansallisen sääntelyn keventämisessä Iso-Britannia on toiminut hyvänä esimerkkinä muille jäsenmaille.
Ison-Britannian nettomaksut EU:lle ovat noin 16 miljardia euroa vuodessa. Jäsenmaksun poisputoaminen vaikuttaa muiden maiden jäsenmaksuun tai sitten EU:n budjettia pitää leikata vastaamaan uutta tilannetta. EU:n kokonaisbudjetti on 160 miljardia euroa, eli Ison-Britannian osuus on ollut huomattava.
Yhteenvetona voi todeta, että Brexit hidastaisi Ison-Britannian talouskasvua, mutta ei pysäyttäisi sitä. Keskeistä Ison-Britannian talouskehityksen kannalta on se, miten finanssisektori mutta myös teollisuus reagoivat syntyneeseen tilanteeseen. Vaikutukset voivat alkaa syntyä jo ennen kuin Ison-Britannian asema suhteessa EU:hun järjestyy käynnistyvien neuvottelujen kautta. Keskeisimpiä ovat päätöksen heijastusvaikutukset koko EU-alueen talouskehitykseen ja laajemmin globaaliin talouteen.
3. Ison-Britannian ja EU:n suhteen järjestäminen
EU:lla on yhteensä 33 kahdenvälistä tai alueellista vapaakauppasopimusta.
Ne 31 maata, jotka muodostavat ETA:n, muodostavat suurimmat yhtenäiset markkinat koko maailmassa. Markkinat ulottuvat Pohjoiselta jäämereltä Välimerelle asti. Alueella asuu yli 500 miljoonaa ihmistä. ETA:n ansiosta Euroopan sisämarkkinoiden neljä perusvapautta – tavaroiden (maataloustuotteita lukuun ottamatta), palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus – on laajennettu koskemaan EU:n lisäksi myös EFTA-maita.
EFTA-maat ottivat käyttöön Euroopan unionin sisämarkkinoiden säännöt, eli kaikki direktiivit, asetukset ja päätökset, jotka ovat tarpeellisia, jotta sisämarkkinat toimisivat kunnolla.
Jos Iso-Britannia jää Euroopan talousalueen (ETA) jäseneksi, valtaosa EU-sääntelystä koskee maata edelleen, vaikka tietyt asiat, kuten kalastus, jäävät sopimuksen ulkopuolelle. ETA-jäsenyys tarkoittaisi Ison-Britannian vaikutusvallan vähenemistä: ETA-maita kuullaan unionin lainsäädäntöprosesseissa, mutta niillä ei ole edustusta päätöksentekoelimissä.
Turkin malli eli tulliliiton jäsenyys takaisi tavaroiden vapaan liikkuvuuden Ison-Britannian ja EU:n välillä muttei ihmisten vapaata liikkuvuutta. Tulliliitto ei myöskään ota huomioon palveluita, jotka ovat Ison-Britannian kaupankäyntivaltti. Järjestely on ongelmallinen myös suhteessa kolmansiin valtioihin, joiden kanssa EU:lla on vapaakauppasopimuksia. Tällainen maa voisi vapaasti tuoda tavaroitaan Ison-Britannian markkinoille, mutta Isolla-Britannialla ei olisi vastaavaa oikeutta viedä tavaroita kolmansiin valtioihin.
Sveitsin malli tarkoittaisi kahdenvälisten sopimusten solmimista Ison-Britannian ja EU:n välillä. Sveitsin ja EU:n välisiä sopimuksia on yli 100. Unioni edellyttäisi hyvin todennäköisesti Britannialta ihmisten vapaan liikkuvuuden säilyttämistä. EU on linjannut, että liikkumisen rajoittaminen heikentää kauppasuhteita. Sopimusverkon ongelma on myös sen joustamattomuus: unionin sääntelyn vaikutus kahdenvälisiin sopimuksiin on ratkaistava aina erikseen.
Iso-Britannia voisi solmia EU:n kanssa kattavan kauppa- ja taloussopimuksen, jonka sisältö räätälöitäisiin osapuolten tarpeiden mukaan. Kanadan ja EU:n välinen sopimus ei takaa kattavaa ihmisten vapaata liikkuvuutta. Sopimuksen ulkopuolelle ovat jääneet myös rahoituspalvelut. Neuvottelut Kanadan kanssa ovat olleet käynnissä vuodesta 2009 eikä sopimusta ole vieläkään saatu voimaan. Se pitäisi erikseen hyväksyä kaikissa 27 EU:n jäsenvaltiossa.
Yhtenä vaihtoehtona Iso-Britannia ja EU voisivat jatkaa yhteistyötään Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen pohjalta ilman erillistä sopimusta. WTO:n periaatteet tukevat ensisijaisesti tavaroiden liikkuvuutta, mikä voisi olla hankalaa vahvasti palveluihin nojaavalle Isolle-Britannialle.
4. Vapaakauppasopimukset ja kansanäänestyksen vaikutukset TTIP-neuvotteluihin
Ison-Britannian ero EU:sta saattaa kaataa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen TTIP-hankkeen tai vaikeuttaa sen toteutumista, koska Isolla-Britannialla ja Yhdysvalloilla on erityissuhde. Yhdysvaltalaiset yritykset perustavat usein Euroopan pääkonttorinsa Isoon-Britanniaan. Yhdysvalloissa on arvioitu, että Iso-Britannia saattaa joutua odottamaan jopa 10 vuotta uutta kauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa, jos se lähtee EU:sta.
Brexit vaikuttaisi kielteisesti TTIP:iin ja EU:n kauppapolitiikkaan yleensäkin, koska Iso-Britannia on ollut keskeinen vapaakaupan tukija EU:ssa. Ranskan ja muiden sopimuksiin kriittisemmin suhtautuvien maiden painoarvo vahvistuisi. Iso-Britannia on myös Yhdysvaltojen tärkein liittolainen EU:ssa, ja transatlanttinen kumppanuus kärsisi Brexitistä . Sen johdosta TTIP:n poliittinen merkitys voisi pienentyä Ison-Britannian EU-eron johdosta.
5. Huomio perusasioihin
On sanottu, että EU:n on syytä palata juurilleen ja keskittyä perusarvoihinsa: turvallisuuteen, rauhaan ja vapauteen. Kannanotot ovat perusteltuja. Samalla on kuitenkin annettava riittävä tunnustus niille tärkeille saavutuksille, joita EU on saanut aikaan.
Yritysten näkökulmasta saavutus yli muiden on sisämarkkinoiden luominen. On ymmärrettävää, että tällaisilla hetkillä katseet kohdistuvat asioihin, jotka eivät toimi. On esimerkiksi kiistatonta, että sisämarkkinoiden toiminnassa on ongelmia, joista kärsivät varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset.
Ongelmien ei pidä antaa hämärtää sitä tosiasiaa, että sisämarkkinoista on jo tähän mennessä ollut valtavasti hyötyä suomalaiselle yrittäjyydelle ja suomalaisille yrityksille. Suomen Yrittäjät selvitti EU-vaalien alla yrittäjien käsityksiä EU:n toiminnasta ja tulos oli täysin selvä. Yrittäjät katsovat lähes yksimielisesti, että EU-jäsenyydestä on suomalaisille yrittäjille enemmän hyötyä kuin haittaa. Tärkeimmät hyödyt syntyvät yhteisistä sisämarkkinoista. EU:n toiminnan haittana puolestaan on asioiden liiallinen sääntely.
Kansalaisten luottamus unioniin pystytään palauttamaan. Se on parasta varautumista myös siihen vaihtoehtoon, että EU:n hajoaminen uhkaa levitä. Brexitistä seuraavasta dominoefektistä, jossa useissa EU-maissa vaaditaan kansanäänestyksiä EU-jäsenyydestä tai esitetään Ison-Britannian tapaan vaatimuksia jäsenyysehtojen muuttamisesta, on jo saatu merkkejä. Myönteistä toki on, että Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa on tuki EU:ssa pysymisen puolesta.
Yrittäjyyden, työllisyyden ja kasvun kannalta tarkasteltuna tärkeimpiä perusasioita ovat kilpailukyvyn parantaminen, sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen. Käytännön työssä on tärkeätä saada hallitsemattomaksi paisunut sääntelyjärjestelmä takaisin hallintaan.
Sääntelyjärjestelmä ei parane itsestään. Se ei parane myöskään julistamalla, että sääntelyä järkeistetään. EU on ottanut isoja askeleita oikeaan suuntaan sääntelyjärjestelmien parantamiseksi kuten Suomikin. Tällä saralla on kuitenkin edettävä entistä määrätietoisemmin, kytkien sääntelyn kohteet entistäkin tiiviimmin ja varhemmin mukaan järjestelmän muuttamiseen. Konsultaatioiden tulee olla aidompia, valmistelun avoimempaa ja osallistavampaa. Hyvät tavoitteet eivät saa katketa sääntelyketjujen venyessä, kuten niin usein on tapahtunut.
6. Suomen varmistettava oma kilpailukykynsä kaikissa olosuhteissa
Suomi kohtaa Brexitin jälkeisen Euroopan taloudellisesti haavoittuvana. Kasvumme on vähäistä, työttömyys on valtaisa, elämme yli varojemme ja julkinen talous on ylisuuri kansantalouden kantokykyyn nähden.
Vahva talous on turvallisuuden ydin. Siksi on suuri tarve taloutta uudistaville oikeille reformeille, joilla vahvistetaan suomalaista yrittäjyyttä.
Tärkeintä on uudistaa työmarkkinoitamme. Jos haluamme yritysten menestyvän, meillä ei voi olla maailman jäykin palkanmuodostus ja Euroopan keskitetyin työmarkkinajärjestelmä. Näitä voidaan purkaa lisäämällä työpaikkasopimista ja alentamalla työllistämisen sekä työllistymisen kynnyksiä.
Toinen tärkeä uudistumisen alue on sääntelyn purkaminen. Nykyinen hallitus on sitoutunut sääntelyn järkeistämiseen aiempaa vahvemmin. Sääntelyn oikeutusta mitataan päivittäin, ja asetetuista lainsäädännön parantamiseen tähtäävistä tavoitteista on pidettävä kiinni myös poliittisesti herkimmissä asioissa.
Brexit on Suomelle vakava paikka. Nyt pitää uskaltaa kohdata tosiasiat, ja toimia.
7. Taustatietoja
- Iso-Britannia on Suomen kuudenneksi tärkein vientikohde.
- Suomen tavaravienti Isoon-Britanniaan oli 2,8 miljardia euroa vuonna 2015 eli noin 4 prosenttia.
- Palveluviennissä osuus on 7 prosenttia eli suhteellisesti merkittävämpi osuus kuin tavaraviennissä. Euromääräisesti se on 1,2 miljardia euroa ja lisäksi se on hienoisessa kasvussa.
- Ison-Britannian tavaroiden ja palveluiden viennistä 43 prosenttia (288 mrd €) menee EU:hun, ja tuonnista 54 prosenttia (375 mrd €) tulee EU-alueelta.
- Iso-Britannia on maailman kahdeksanneksi suurin teollisuusmaa, ja Lontoo on erittäin vaikutusvaltainen finanssisektorilla.
- Ison-Britannian väkiluku on 64 miljoonaa ja BKT asukasta kohden on 41 787 USD.
- Britannia muodostaa kymmenesosan EU:n väestöstä ja EU:n viennistä 17 prosenttia menee Britanniaan.
- Isossa-Britanniassa oleskelevien suomalaisten määrä on suurlähetystön arvion mukaan noin 15 000 – 30 000. Suomessa asuu noin 6000 Ison-Britannian kansalaista.
Ulkomaankaupan tilastoja
SUOMEN YRITTÄJÄT
Antti Neimala
varatoimitusjohtaja