Kannanotto liikenteen työsuhde-etujen verotuksesta

Valtiovarainministeriö

1. Taustaa

Valtiovarainministeriö asetti 1.9.2019 – 1.3.2021 väliselle toimikaudelle työryhmän selvittämään liikenteen verotuksen uudistamistarpeita ilmastotavoitteiden ja valtiontalouden näkökulmasta. Tarkastelu koskee hallituskautta pitempää aikaväliä.

Työryhmän tehtävänä on arvioida liikenteen nykyisen verojärjestelmän sekä muiden verokeinojen ja veronluonteisten maksujen toimivuutta ja vaikutuksia. Työryhmä antaa suosituksia tarvittavista verotoimista päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi. Lisäksi ryhmä selvittää hallitusohjelmassa mainittuja keinoja toteuttaa päästövähennyksiä työsuhde-etujen verotuksen muutoksilla.

Hallitusohjelma mukaan autoilun työsuhde-etua uudistetaan siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa ja sähköauton latausetu vapautetaan verosta. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että samalla muiden työsuhde-etujen verotusta uudistetaan niin, että sillä tuetaan tasapuolisemmin myös kevyen ja julkisen liikenteen sekä liikkumispalvelujen (MaaS) käyttöä. Työryhmän tarkoituksena on antaa väliraportti työsuhde-etujen veromuutoksista keväällä 2020.

Työryhmää on varannut sidosryhmille mahdollisuuden esittää kirjallisesti näkemyksiä liikenteen työsuhde-etujen verotuksesta. Muista liikenteen verotukseen liittyvistä aiheista työryhmä järjestää erikseen kuulemisen kevätkaudella 2020.

Suomen Yrittäjät kiittää kuulemispyynnöstä ja esittää kannanottonaan seuraavaa.

2. Hallitusohjelmakirjaukset

2.1. Autoilun työsuhde-etujen uudistaminen

Hallitusohjelma mukaan autoilun työsuhde-etua uudistetaan siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Näkemyksemme mukaan Suomen autokannan uudistaminen ja siten myös liikenteen päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita. Erityisen tärkeää on se, että verotuksella pyritään ohjaamaan vähäpäästöisempään liikkumiseen, mutta teknologianeutraalilla tavalla. Myös työsuhdeautojen kautta autokantaa voidaan muuttaa vähäpäästöisemmäksi.

Autoetu luontoisetuna on työntekijän palkkana käsiteltävä erä ja tällöin sillä on palkansaajan näkökulmasta tietty taloudellinen arvo. Yleensä työntekijän rahapalkka on pienempi silloin, kun hänellä on autoetu. Joissakin työpaikoissa rahapalkka pienenee autoedun verotusarvon verran ja joissakin pienennys riippuu auton leasingkustannuksista.

Työnantajan näkökulmasta työsuhdeautojen valinnassa keskeistä on yleensä se, millaisin ehdoin yritykset saavat työsuhdeautoja esimerkiksi leasing-sopimuksen perusteella käyttöönsä. Mikäli vähäpäästöisten autojen jälleenmyyntiarvo on hyvä, leasing-yritykset saattavat ottaa tämän huomioon hinnoittelussa. Tällöin myös työnantajalla voi olla kannustin valita työsuhdeautoiksi vähäpäästöisempiä autoja ja kannustaa myös työntekijöitä valitsemaan näitä autoja työsuhdeautoiksi.

Mikäli arvostamisessa otetaan huomioon autojen päästöt, mahdolliset uudistustarpeet on selvitettävä huolellisten vaikutusarvioiden kautta. Mahdollisessa uudistuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten työsuhdeauton luontoisetuun vaikuttavia eriä arvotetaan ja miten mahdollisiin erilaisiin arvostuksiin päädytään.

2.2. Sähköauton latausetu

Hallitusohjelmassa esitetään, että sähköauton latausetu vapautetaan verosta.

Verohallinnon vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista koskevan päätöksen 25 §:n mukaan, kun palkansaaja käyttää työnantajansa kustantamaa sähköä työpaikalla oman autonsa tai auton käyttöedun perusteena olevan auton lataamiseen, käytöstä muodostuvan edun raha-arvo on 30 € kuukaudessa.

Käsityksemme mukaan latausedun kannattavuuteen työntekijän näkökulmasta vaikuttaa mm. se, lisätäänkö etu palkan päälle vai onko se osa kokonaispalkkaa. Lisäksi edun käytettävyys voi vaihdella työntekijän työpaikalla olon sekä auton ominaisuuksien perusteella. Koska tilanteet vaihtelevat tapauskohtaisesti, verotusarvon euromäärän määrittäminen taloudellisen hyötyyn voi olla haastavaa.

Sähköisen liikenteen kehittymisen ja siten myös ympäristön näkökulmasta sähköauton latausedun vapauttaminen verosta hallitusohjelman mukaisesti on näkemyksemme mukaan kannatettava asia.

3. Työsuhde-etujen kehittäminen

Työsuhde-etujen verotuksen tarkastelu ja vaikutusarvioiden tekeminen vähäpäästöisempien kulkumuotojen osalta on kannatettavaa. Työnantajan näkökulmasta keskeistä työsuhde-etujen kehittämisessä on niistä aiheutuvat kustannukset sekä hallinnollinen helppous. Työsuhde-etujen käsittelyyn käytetty aika on pois itse yrityksen varsinaisesta toiminnasta. Näkemyksemme mukaan nämä tekijät tulee ottaa huomioon jatkovalmistelussa.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Sanna Linna-Aro
pääekonomisti veroasioiden päällikkö