Kansainvälinen selvitys velkakonversion ulottuvuuksista yritysjärjestelyiden ja maksukyvyttömyystilanteiden näkökulmasta

Oikeusministeriö

Oletteko samaa mieltä selvityksen johdannossa esitetystä tarpeesta arvioida yrityssaneerausta ja yritysjärjestelyjä koskevien säännösten muutostarvetta?

On perusteltua, että kansainvälinen selvitys tehtiin. Se on sisällöltään erittäin kattava ja antaa mahdollisten lainsäädäntötoimien tueksi vertailutietoa verrokkimaidemme insolvenssilainsäädännöstä. Lisäksi pakollisesta velkakonversiosta, sen käyttöalasta sekä siitä, missä maissa konversio on mahdollinen, oli ennen selvityksen tekemistä eriäviä näkökantoja. Hyvä, että tosiasiat on nyt selvitetty.

Pidättekö selvityksen kysymyksenasettelua merkityksellisinä Suomen yrityssaneerausta ja yritysjärjestelyjä koskevien säännösten kehittämisen kannalta?

Katsomme, että Suomessa tulee tehdä lähitulevaisuudessa maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaisuudistus. Tarkastelun keskiöön tulee ottaa yritysten tarpeet siten kuin Ruotsissa on tehty. Esimerkiski pienemmillä yrityksillä ei ole aina mahdollisuutta hakeutua ja päästä nykyjärjestelmän mukaiseen yrityssaneeraukseen prosessin kankeuden ja kalleuden vuoksi. Yrityssaneerauksen tulisi olla realistinen vaihtoehto myös pk-yrityksille. Kokonaistarkastelu on perusteltua ajoittaa nk. saneerausdirektiivin täytäntöönpanon yhteydeteen.

Kokonaisuudistuksen tarpeen lähtökohdasta katsottuna kysymyksenasettelu on hyvin rajoittunut ja suppea. Huomioiden kuitenkin toimeksianto, selvitettävästä konversiosta tietoa on saatu kattavasti. Selvityksen ansioksi voidaan lukea se, että sen kautta saamme arvokasta tietoa myös konversiota laajemmin verrokkimaiden insolvenssijärjestelmistä. Katsomme, ettei velkakonversiolla ole merkitystä maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaisuuden kannalta.

Pidättekö selvityksen kohteeksi valittuja kohdevaltioita merkityksellisinä Suomen yrityssaneerausta ja yritysjärjestelyjä koskevien säännösten kehittämisen kannalta?

Valitut maat ovat rahoittajien kannalta keskeisiä maita Euroopassa.

Pidättekö Suomen nykyistä oikeustilaa riittävänä velkakonversion ja maksunsaantijärjestyksen osalta?

Voimassa oleva yrityssaneerauslaki mahdollistaa sen, että saneerausohjelman ehdoksi asetetaan velkakonversio. Jos omistaja ei ehtoon suostu, vaihtoehtona on konkurssiin asettaminen. Pakkoon johtava lainsäädäntökehitys ei tue yrittäjän elinkeinovapautta, komission ajamaa lakialoitetta yrittäjän uudesta mahdollisuudesta tai tue rahoittajan ja yrittäjän sopimussuhteen tasapainoa.

Osoittavatko selvityksen havainnot verrokkimaista mielestänne sen, että Suomen yrityssaneerausta ja yritysjärjestelyjä koskeva lainsäädäntö on puutteellista yritysrahoituksen edellytysten kannalta?

Selvitys osoittaa, että emme poikkea merkittävästi verrokkimaista velkakonversion osalta.

Mistä/minkä verrokkimaiden käytännöistä ei mielestänne pitäisi ottaa mallia Suomen lainsäädännön kehittämisessä?

Saksa

Eräissä verrokkimaissa (Ruotsi, Saksa, Ranska) on lainsäätäjän toimesta kiinnitetty erityistä huomiota velkakonversioon liittyvien omaisuudensuojakysymysten selvittämiseen, lähinnä osakkeenomistajien näkökulmasta. Ovatko selvityksen havainnot verrokkimaista mielestänne tältä osin merkityksellisiä Suomen lainsäädännön kehittämisen kannalta?

Pakkokonversio nostaa esiin tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä omistajan oikeuksista, joita on syytä pohtia huolella. Suomen yrityskannasta noin 94 prosenttia on yrittäjävetoisia pieniä mikroyrityksiä ja 99,8 prosenttiakin pk-yrityksiä. Omaisuudensuoja on erittäin merkityksellinen perusoikeus, jota ei voida sivuuttaa myöskään kotimaisessa keskustelussa.

On tavallista, että yrittäjä antaa henkilökohtaista omaisuuttaan (esimerkiksi perheensä asunnon) yritysluottojensa vakuudeksi. Velkakonversiota tarkasteltaessa on otettava myös tämä merkityksellinen tosiasia huomioon. Näin ollen keskustelu vain osakkeiden arvosta omaisuudensuojan näkökulmasta on erittäin rajoittunutta kokonaisuuden kannalta.

Onko selvityksen tiedoilla ja yhteenvedossa esitetyillä arvioilla mielestänne merkitystä yrityssaneerausta ja yritysjärjestelyjä koskevien säännösten kehittämisen kannalta?

Tärkeimpänä havaintona lienee se, ettei suomalainen käytäntö lopputulokseltaan (sopimukseen perustuva velkakonversio on mahdollinen ja sitä on käytetty) poikkea merkittävästi verrokkimaista. Havainnolle tulee antaa merkitystä pohdittaessa kotimaisia mahdollisia muutostarpeita.

Onko Suomen lainsäädäntöä mielestänne tarpeen muuttaa velkakonversion toteuttamisen helpottamiseksi?

On esitetty, että ulkomaisen rahoittajan kannalta Suomen nykytila konversion osalta on epäselvä. On totta, ettei konversiota ole säännelty. Jos vaikutusarviot puoltavat, voi olla perusteltua, että nykytilan kaltainen malli sisällytetään yrityssaneerauslakiin. Painotamme kuitenkin, että konversion käyttöalan tulee jatkossakin perustua sopimukseen ja velallisen omaan tahtoon.

Jos Suomen lainsäädäntöä muutettaisiin velkakonversion toteuttamisen helpottamiseksi, tulisiko laissa mielestänne asettaa velkakonversion käytölle yhtiön kokoon liittyviä rajoituksia?

Ensisijaisesti katsomme, että lakiin tulee säätää nykytilaa vastaava mahdollisuus käyttää konversiosta. Jos lakiin kirjataan mahdollisuus vapaaehtoiseen konversioon, ei kokorajoja tarvitse asettaa.

Jos taas päädytään pakolliseen konversioon, tulee yrityksen koko rajata julkisiin yhtiöihin. Tätä seikkaa tukee selvityksessä kirjatut huomiot siitä, että konversiota on käytetty vain suurempiin yrityksiin, eikä sen käyttöalaa pienempien yritysten kohdalla nähdä järkevänä edes Saksassa, jossa kokorajasta ei ole säädetty.

On myös hyvä huomata, että maamme hallitus on sitoutunut paremman sääntelyn tavoitteisiin. Näin ollen ns. varmuuden vuoksi tehtävään sääntelyyn, joka aiheuttaisin pk-yritysten ja yrittäjien keskuudessa epävarmuutta, ei liene edes laajaa tahtotilaa.

Jos Suomen lainsäädäntöä muutettaisiin velkakonversion toteuttamisen helpottamiseksi, tulisiko sääntelyn olla maksukyvyttömyys- vai yhtiöoikeussääntelyä?

Tarvitsemme yhtiöoikeuden näkökulmasta enemmän selvityksiä eri vaihtoehdoista ja arvioita mahdollisista vaikutuksista.

Miten osakkeenomistajien osallistuminen/myötävaikutus velkakonversiopäätökseen pitäisi mielestänne järjestää mahdollisessa velkakonversiota koskevassa sääntelyssä?

Järjestelyn tulee olla osakkeenomistajille vapaaehtoinen.

Suomen Yrittäjät

Tiina Toivonen
Lainsäädäntöasioiden päällikkö