Komission tiedonanto “Kaikkien kauppa – vastullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”

Eduskunnan Talousvaliokunta

Talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa komission tiedonannosta ”Kaikkien kauppa – vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavan.

Tiedonanto on kattava ajankohtaiskatsaus maailmantalouden muutoksista ja kauppapolitiikan haasteista. Jatkossa 90 % tulevasta globaalista kasvusta tapahtuu EU:n ulkopuolella. Komissio haluaa vastata haasteisiin entistä kokonaisvaltaisemmalla kauppapolitiikalla.

EU on maailman suurin tavaroiden ja palveluiden viejä ja tuoja sekä suurin ulkomaalaisten suorien sijoitusten kohde. EU:n osuus maailman tavaraviennistä on yli 15 prosenttia ja yli 30 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa on riippuvaisia viennistä EU:n ulkopuolelle.

Yli 600 000 pk-yritystä vie tavaroita EU:n ulkopuolelle ja yritysten henkilökunta nousee yli kuuteen miljoonaan. Nämä vastaavat kolmasosasta EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä. Lisäksi on lukematon määrä pk-yrityksiä, jotka ovat palveluiden viejiä tai toimivat suurempien yritysten alihankkijoina. Vapaakaupan edistäminen parantaa Suomen vientiteollisuuden markkinoillepääsyä.

Suomen Yrittäjät tukee komission tiedonannossa esitettyjä tavoitteita ja linjauksia. Tiedonannossa huomidaan hyvin arvoketjujen linkittymistä vientiin ja tuontiin sekä pk-sektorin haasteita kansainvälisillä pelikentillä. Myös palvelukauppa sekä digitaalisen talouden vaikutukset saavat ansaitsemansa huomion.

• Komissio haluaa tukea pk-yrityksiä huomioimalla näiden tarpeita. Pk-yrityksiä koskevia määräyksiä halutaan sisällyttää kaikkiin kauppasopimuksiin. Halutaan parantaa pk-yritysten markkinoillepääsyä sekä kykyä reagoida ilmeneviin kaupan esteisiin. Yleisratkaisuksi ehdotetaan portaalia.

• Globaalien arvoketjujen kehittyminen korostaa tuonnin ja viennin keskinäistä riippuvuutta. Tuonnin osuus EU:n viennistä on kasvanut yli puolella vuodesta 1995 lähtien. Tällä on merkitystä, kun linjataan kansallista kansainvälistymisen edistämistä.

• Digitaalista kauppaa halutaan edistää purkamalla esteitä. Digitaalisuus muuttaa nopeasti liiketoimintamalleja ja arvoketjuja. Digitaalisen kaupan ansiosta verkkoyritykset voivat hankkia asiakkaita kaikkialta maailmasta. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa pyritään edistämään kauppaa EU:n sisällä. Tämän toimeenpanossa tulisi edetä nykyistä nopeammin ottaen kuitenkin pk-yritysten toimintaolosuhteet riittävästi huomioon. On huolehdittava siitäkin, että toimintaolosuhteet kohtelevat tasapuolisesti vakiintuneita ja alalle tulevia uusia toimijoita.

• Kasvava palvelukauppa nostetaan hyvin esille asiakirjassa. Palveluiden osuus EU:n BKT:sta ja työllisyydestä on noin 70 prosenttia. Lisäksi palvelut muodostavat lähes 40 prosenttia Euroopasta vietyjen tavaroiden määrästä. Valmistus ja palvelut kulkevat käsi kädessä, mikä asettaa haasteita mm. kauppaneuvotteluissa. Näissä tavarat ja palvelut käsitellään yleensä erikseen. Katsommekin, että palveluiden ja tavaroiden kaupan keskinäisriippuvuuteen olisi syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Kansallisella tasolla EU:n kauppapoliittiset sopimukset ja niiden käytännön hyödyntäminen jäävät liian vähäiselle huomiolle. EU:lla on menossa runsaasti vapaakauppahankkeita ympäri maailmaa, kuitenkin vain TTIP on aiheuttanut laajempaa kiinnostusta ja sen ympärillä on käyty vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan.

• TTIP-sopimuksessa pk-yrityksille on oma luku. Tämän tarkoituksena on lähinna auttaa yrityksiä ymmärtämään sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Yritykset ja yrittäjät haluavat löytää asiakkaita, partnereita, jakelu-kanavia sekä henkilökohtaisia verkostoja. Pk-yritysten tarpeita tulee luonnollisesti huomioida myös sopimuksen muissa luvuissa, sillä ne määrittelevät käytännön kaupankäynnin ehdot ja esteet.

Tiedonannossa todetaan oikein, että kauppapolitiikasta on kansallisella tasolla apua vain jos sitä tuetaan kotimarkkinoiden uudistuksilla.

Suomessa on muun muassa syytä paremmin tarttua EU:n tarjoamaan rahoitukseen ja muihin kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Pk-yrityksille kaukaiset markkinat merkitsevät kasvavaa riskiä ja esimerkiksi erilaiset riskinjakoinstrumentit ovat tarpeen (esim. takaukset).

On erittäin kannatettavaa, että tiedonannossa nostetaan esille korruption kitkemisen tärkeyttä. Aihe on tullut näkyvämmin EU:n agendalle viimeisten vuosien aikana.

Venäjä mainitaan tiedonannossa erittäin lyhyesti. Kaikista haasteista huolimatta Suomen intressissä on, että EU määrätietoisesti kehittää yhteistyötä Venäjän kanssa ja pyrkiä normalisoimaan tilanteen mahdollisimman nopeasti siinä vaiheessa, kun poliittinen tilanne sen sallii.

Tärkeä kytkös EU:n naapuruuspolitiikkaan huomioidaan myös tiedonannossa. Myös tämä on muuttuneiden olosuhteiden pakosta EU:ssa tarkastelun kohteena.

Suomen Yrittäjät

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö