Komission työohjelma 2017

Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt lausuntoa koskien komission työohjelmaa vuodelle 2017. Lausuntoa pyydettiin valtioneuvoston selvityksestä (E 115/2016 vp). Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavaa.

1. Asian aiempi käsittely

Suomen Yrittäjät on osallistunut eduskunnassa aiemmin käytyyn keskusteluun Suomen EU-vaikuttamisstrategiasta. Olemme todenneet, että Suomen ote komission työohjelmaan on tiivistynyt. Vaikuttaminen on aiempaa systemaattisempaa, strategisempaa ja proaktiivisempaa.

Mielestämme toimintaa tulee yhä kehittää nyt valittuun suuntaan ja uudistaa samalla EU-valmistelujaostojen toimintaa, kuten olemme useassa yhteydessä toivoneet. Tällä hetkellä strategista keskustelua käydään enimmäkseen eduskunnan välityksellä, kun kuitenkin pitäisi päästä siihen, että koko järjestelmää kehitetään mahdollisimman varhaista vaikuttamista varten.

2. Suomen kannat työohjelmasta

Kommentoimme jäljempänä Suomen kantoja siltä osin, kuin työohjelman hankkeilla on vaikutuksia yrittäjyyteen. Näitä ovat erityisesti Suomen yleinen kanta työohjelmaan, sääntelyn toimivuuden parantaminen sekä kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistäminen.

2.1 Suomen yleinen näkemys työohjelmasta

Suomen kannasta ilmenee, että komission työohjelma vastaa varsin hyvin Suomen tavoitteita. Suomen kannassa kiitetään komissiota muun muassa siitä, että komissio on asettanut selkeät 10 prioriteettia, jotka ovat ohjanneet voimakkaasti komission toimintaa. Lisäksi Suomi pitää kannatettavana, että työohjelmassa painotetaan digitaalisten sisämarkkinoiden edistämistä ja asetetaan parempi sääntely kaikkea valmistelua ohjaavaksi periaatteeksi.

Suomen Yrittäjät katsoo, että Suomen kanta on asianmukainen. Haluamme kuitenkin jälleen nostaa esiin kysymyksen horisontaalisen yrittäjyys- ja pk-yrityspolitiikan tarpeesta. Työohjelmassa on nostettu 10 prioriteettialuetta keskeiseen asemaan, mutta pk-yritysten ja yrittäjyyden toimintaympäristö on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Komissio on viestittänyt, että pk-yritysnäkökulma on otettu huomioon läpäisevänä näkökulmana kaikessa, mitä komissio tekee. Olemme kokemukseemme perustuen sitä mieltä, että tällainen yleisen pk-yritysnäkökulman läpäisyvaikutus jää liian vähäiseksi. On sinänsä myönteistä, että esimerkiksi kaikissa vaikutusarvioissa tulee olla oma osionsa pk-yritysvaikutuksista. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että pk-yritysten ja yrittäjyyden olosuhteet ja tarpeet ohjaisivat politiikkavalmistelua riittävästi.

Komissio julkisti 22.11.2016 sinänsä myönteisen tiedonannon ”Europe’s next leaders: the Start-up and Scale-up Initiative” (COM (2016) 733 final). Tiedonannossa tarkastellaan, kuinka startup-yritysten ja nopean kasvun yritysten toimintaa voitaisiin tehokkaimmin edistää. Tiedonannossa linjataan useita myönteisiä toimenpiteitä, joilla on vaikutusta laajemminkin yritystoiminnan edellytyksiin.

Katsomme kuitenkin, että kasvun, investointien ja erityisesti työllisyyden näkökulmasta olisi perusteltua panna vielä enemmän painoa yrittäjyyden yleisten edellytysten parantamiseen. Suurin osa EU-alueen uusista työpaikoista syntyy kaikkein pienimpiin yrityksiin. Tällöin tulisi tarkastella esimerkiksi keinoja, joilla voidaan kaikkein tehokkaimmin poistaa työllistämisen ja kasvun esteitä näiltä pieniltä, työpaikkoja suoraan ja verkostojensa välityksellä luovilta yrityksiltä.

Toivomme, että Suomi tukee tavoitetta, jonka mukaan EU:n tulisi valmistella laaja-alaisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan yleisten edellytysten vahvistamiseen tähtääviä politiikkalinjauksia. Yrittäjyysteeman näkyvä edistäminen olisi myös perusteltua pääministeri Sipilän hallitusohjelman nojalla.

3. Sääntelyn toimivuuden parantaminen

Suomen kannassa huomioidaan paremman sääntelyn edistäminen hyvin. Komissio on tehnyt oikeansuuntaisia toimia, kuten Suomikin. On erinomaista, että valtioneuvoston selvityksessä todetaan Suomen tukeneen sääntelyn määrällisten vähentämistavoitteiden asettamista. Komission todetaan sitoutuneen esittämään arvion siitä, onko määrällisiä tavoitteita mahdollista asettaa valituilla painopistealueilla.

Suomen Yrittäjät korostaa määrällisten vähentämistavoitteiden tärkeyttä. Muuten toimenpiteet jäävät liian helposti yksittäisiksi parannuksiksi samalla, kun sääntelystä aiheutuva kokonaistaakka kasvaa. Kumulatiivisen taakan vähentämiseksi tarvitaan välttämättä tavoitteita ja toteutusmekanismeja. Yksi sellainen on yksi sisään – kaksi ulos –periaate, jota ainakin Saksa ja Iso-Britannia ovat jo toteuttaneet tuloksellisesti. Merkillepantavaa on, että Suomen hallitus on päättänyt aloittaa työ- ja elinkeinoministeriöön sekä maa- ja metsätalousministeriöön kohdistuvan kokeilun, jossa kokeillaan vaatimattomamman yksi sisään – yksi ulos –periaatteen soveltuvuutta Suomen olosuhteissa.

4. Kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistäminen

Suomen kannassa käydään varsin kattavasti ja tiiviisti läpi komission työohjelman tärkeimmät aloitteet. Toteamme, että olemme alustavasti priorisoineet työohjelmasta seuraavat hankkeet tärkeimmiksi:

• Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistaminen (Posting of workers directive revision). Näkemyksemme mukaan lähettyjen työntekijöiden direktiivin uudistaminen on tässä vaiheessa ennenaikaista. Lähetettyjä työntekijöitä koskevat epäselvyydet jäsenvaltioissa liittyvät pääosin nykyisten säännösten täytäntöönpanoon, ei siihen, etteivät säännökset olisi ajan tasalla. Lisäksi direktiivin uudistamisella saattaisi olla myös haitallisia, kansallisia työmarkkinoita jäykistäviä heijastusvaikutuksia.
• Ehdotus Sosiaalipilariksi (Proposal for a European Pillar for Social Rights). EU:n sosiaalisella pilarilla on tarkoitus korostaa sosiaalisten oikeuksien asemaa, mutta on tärkeä tunnistaa, etteivät EU:n sosiaaliset ongelmat johdu EU-lainsäädännön puutteista vaan ennen kaikkea kilpailukyvyn puutteesta. Sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia voi syntyä vain kannattavan yritystoiminnan ja kasvun myötä. Näkemyksemme mukaan sosiaalisen pilarin ei tulisi olla oikeudellisesti velvoittava.
• Aloite työelämätasapainon edistämiseksi (Initiative for work-life balance). Suhtaudumme myönteisesti tavoitteeseen lisätä naisten osallistumasta työelämään. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen joustavalla tavalla on niin ikään tärkeä tavoite, mutta joustavuus ei kuitenkaan voi olla yksipuolista. Sen tulisi perustua ensisijaisesti sopimiseen työnantajan ja työntekijän välillä. Emme pidä tällä hetkellä tarpeellisena uusista perhevapaamuodoista säätämistä EU:n tasolla.
• Kuluttajasääntelyn REFIT-tarkastelu (REFIT on consumer law). Komissio on käynnistänyt EU:n kuluttajaoikeudellisen sääntelyn REFIT-hankkeen, jolla pyritään mm. kuluttajaoikeudellisen sääntelyn selkeyttämiseen ja modernisoimiseen. Suhtaudumme hankkeeseen erittäin myönteisesti ja toivomme, että sen johdosta pystytään aidosti yksinkertaistamaan monimutkaista sääntelyä ja vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa.
• Ehdotus asetukseksi kuluttajasuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä, (Proposal for a regulation on cooperation between national authorities responsible for the enforcement of consumer protection laws) (CPC-asetusehdotus). Kannatamme rajat ylittäviin rikkomuksiin puuttumisen tehostamista sekä kuluttajaviranomaisten rajat ylittävän yhteistyön ja koordinoinnin kehittämistä. Digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi sääntelyn tulisi kuitenkin luoda tasapainoinen kokonaisuus elinkeinonharjoittajien oikeusturvan ja kuluttajien oikeuskeinojen välille. Esitetty sääntely menee tietyiltä osin suhteettoman pitkälle, ja aiheuttaisi merkittävää oikeudellista epävarmuutta lainsäädäntöä noudattaville pienille yrityksille.
• Geoblokkaus-asetusehdotus. (Proposal to prevent unjustified geo-blocking). Komissio on antanut vuonna 2016 ehdotuksen nettisivujen perusteettomien maarajoitteiden kieltämiseksi. Suomen Yrittäjät kannattaa perusteettomiin maarajoitteisiin puuttumista ja sisämarkkinoiden mahdollisimman tehokkaan toiminnan varmistamista. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin useita epäselviä seikkoja, joista voi aiheutua hallinnollista taakkaa ja oikeudellista epävarmuutta elinkeinonharjoittajille. Näkemyksemme mukaan komission tulisi arvioida ehdotuksen sisältö ja vaikutukset vielä uudelleen.
• Direktiiviehdotus tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskevista sopimuksista. (Proposal for a directive on certain aspects concerning contracts for the online and other distance sales of goods). Digitaalisten sisämarkkinoiden tehostaminen ja kuluttajasääntelyn harmonisoiminen on kannatettavaa. Komission ehdotus on kuitenkin monilta osin hyvin ongelmallinen, ja johtaisi kuluttajasääntelyn pirstaloitumiseen myyntikanava- ja hyödykekohtaiseksi. Tämä lopputulos ei rohkaisisi pk-yrityksiä verkkokaupan harjoittamiseen. Siksi emme kannata ehdotusta komission esittämässä muodossa. Sektorikohtaisen, vain etäkauppaa koskevan ehdotuksen sijasta kuluttajasääntelyä tulisi kehittää horisontaalisesti ja se tulisi uudistaa kokonaisuudessaan.
• Direktiiviehdotus digitaalisen sisällön toimittamista koskevista sopimuksista. (Proposal for a directive on certain aspects concerning contracts for the supply of digital content). Tavoite yhtenäisistä digitaalisen sisällön kauppaa koskevista säännöistä on kannatettava. Direktiiviehdotus on kuitenkin sisällöltään osin ongelmallinen. Se loisi muusta kuluttajasääntelystä hyvin poikkeavaa sektorikohtaista sääntelyä. Tässä muodossaan direktiiviehdotus ei parantaisi pienten yritysten liiketoimintaedellytyksiä.
• Verolainsäädännön osalta nostamme esiin erityisesti arvonlisäverotoimintasuunnitelman toimeenpanon. Alv-järjestelmän yksinkertaistamisen tavoitteena on helpottaa erityisesti pk-yritysten toimintaa. Näkemyksemme mukaan lopullisen alv-järjestelmän luomisessa tulee aktiivisesti vaikuttaa siihen, että järjestelmä toimii myös käytännössä. Arvonlisäverodirektiivin muutos, joka mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen sähköisiin kirjoihin ja lehtiin on kannatettava, ja sen toteutumista tulee aktiivisesti edistää yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.
• Hanke yhdistetystä veropohjasta (Common Consolidated Corporate Tax Base (CCCTB-hanke)). Näkemyksemme mukaan hankkeen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia. CCCTB-hanketta koskevien direktiiviehdotusten vaikutukset kansalliseen verojärjestelmään ja Suomen verotuottoihin tulee kuitenkin arvioida huolellisesti. Kiinnitämme myös erityistä huomiota siihen, että hankkeen toteutuminen merkitsisi yhtiöverotukseen liittyvän kansallisen päätöksentekovallan siirtämistä Euroopan unionille, mikä supistaisi merkittävästi kansallisesti käytettävissä olevia finanssipolitiikan keinoja.
• Energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen (Revision of the Energy ef-ficiency directive). Näkemyksemme mukaan energiatehokkuusdirektiivin perusteella tehtävien energiatehokkuustoimien tulee jatkossakin olla pk-yrityksissä vapaaehtoisia. Lisäksi jäsenmaiden tulisi tarjota pk-yrityksille tukea ja apua energiatehokkuuden parantamiseen.
• Uusiutuvan energian paketti (Renewable energy package incl. Energy Union, market design, renewables, bioenergy sustainability and go-vernance).Keskeisempiä asioita uusiutuvan energian paketissa on kestävän bioenergian hyväksyminen uusiutuvana energiana niin, että sen laskennallinen nollapäästöisyys varmistetaan. Jos nollapäästöisyys ei toteudu, muun muassa vuoden 2030 Suomen ei-päästökauppasektorin päästöjenvähennystavoitteiden kustannukset pk-yrityksille ja koko kansantaloudelle voivat kasvaa huomattavasti.
• Kiertotalouden seuranta: jätteistä energiaa -aloite (Circular economy follow-up, from waste to energy). Aloitteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jätteet eivät tule ohjautumaan suoraan poltettavaksi jätteenpolttolaitoksiin vaan ensisijaisesti uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Tällä mahdollistetaan uusien liiketoimintamallien luominen pk-yrityssektorilla.

Tärkeitä hankkeita on yllä mainittujen ohella useita muitakin. Suomen Yrittäjät seuraa aktiivisesti myös muiden tärkeiden hankkeiden etenemistä.

5. Lopuksi

Olemme arvioineet komission ensi vuoden työohjelmaa. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Brexit-prosessi tullee valitettavasti sitomaan valtavasti EU:n toimielimien ja jäsenmaiden resursseja. Neuvottelut myös vaikuttavat väistämättä siihen, kuinka EU pystyy toteuttamaan muuten agendalla olevia hankkeitaan.

Suomen tulee valmistautua syntyvään tilanteeseen siten, että olemme valmiita tukemaan EU:n uusiutumista. EU:lle tarjoutuu tilaisuus ottaa suunta kohti yrittäjyyden yhteiskuntaa. Yrittäjyyden vahvistaminen on investointi eurooppalaiseen hyvinvointiin. Yrittäjyyden, työllisyyden ja kasvun kannalta tarkasteltuna tärkeimpiä perusasioita ovat kilpailukyvyn parantaminen, sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen. Näiden kysymysten painottaminen olisi myös omiaan edistämään komission työohjelman tärkeimpien tavoitteiden toteutumista.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät ry

Ville Kukkonen
lainopillinen asiamies