Korkovähennysrajoitukset elinkeinotulon verotuksessa (ns. alikapitalisointi)

Valtiovarainministeriö

VM on selvittänyt tarvetta rajoittaa korkojen vähennysoikeutta mm. kansainvälisen verokehityksen vuoksi. VM pyytää lausuntoa siitä, olisiko Suomen verolainsäädännössä otettava käyttöön korkovähennysrajoituksia ja jos näin olisi, minkälaisia näiden tulisi olla. Muistiosta on luettavissa, että VM haluaisi rajoittaa erityisesti kansainvälisten sijoittajien menettelyä, jossa suomalainen tytäryhtiö ottaa emoyhtiöltä suuria velkoja ja korot vähennetään verotuksessa. Yleiset veronkiertosäännökset arvioidaan muistiossa epävarmoiksi korkovähennysrajoituksia koskevan oikeuskäytännön puuttuessa.

Lausunto

Muistiossa on selvitetty pääosin kahta tapaa puuttua korkovähennyksiin. Näitä ovat joko yleiset vähennysrajoitukset tai toimenpiteiden rajoittaminen tilanteissa, joissa järjestelyiltä puuttuvat liiketoiminnalliset syyt. Verolainsäädännön lähtökohtana on nykyisin korkojen laaja vähennysoikeus. Yritysten alikapitalisoinnilla tarkoitetaan käytännössä erityisesti ulkomaille maksetun koron vähennyskelpoisuutta silloin, kun oman ja vieraan pääoman suhde ei ole markkinaehtoinen.

Rahoitusmarkkinoiden kehittymisen näkökulmasta katsomme, että korkovä-hennyksiä rajoittavaan uudistukseen ei tule mennä. Vaikka tarkoitus olisikin rajoittua lähinnä kansainvälisiin pääomasiirtoihin, SY ei pidä vähennysrajoituksia tarpeellisina, sillä Suomessa tarvitaan nykyistä paremmin toimivia pääomamarkkinoita. Etenkin talouden kääntyessä taas nousuun mm. kasvuyritykset tarvitsevat pääomia ja siihen liittyviä riskisijoituksia. Riskisijoittajien määrä ei Suomessa ole myöskään kasvanut lainkaan 2000-luvun aikana. Korkovähennyksiin liittyvät menettelyt eivät ole osoittautuneet Suomessa myöskään käytännössä merkittäväksi ongelmaksi tai verosuunnittelun välineeksi.

Myös taantuman vuoksi katsomme, että nyt on erityisen huono aika rajoittaa yritysten korkovähennyksiä, koska tällainen ei kannusta huolehtimaan yrityk-sestä velkarahalla. Verojärjestelmämme on jo nykyisin varsin jäykkä yritysten epäonnistumisten ja suhdannevaihteluiden suhteen. Esim. aloittavien yritysten on pääsääntöisesti otettava velkaa jo juokseviin menoihin. Pelkästään kotimarkkinoilla toimivien yritysten osalta korkojärjestelyistä ei myöskään synny veromenetyksiä valtiolle korkovähennysten ja korkotuloutusten symmetrisyyden vuoksi.

Jos rajoituksiin kuitenkin Suomessa päätettäisiin mennä, rajoitukset tulee kohdentaa vain selviin väärinkäytöstilanteisiin. Esim. Saksan kaltaisiin rajoituksiin, joissa korkojen vähennysoikeutta on rajoitettu yrityksen osoittamaan voittoon suhteutettuna, eivät ole perusteltuja Suomessa. Yleisiä, velan käyttötarkoituksesta tai osapuolten kotipaikasta riippumattomia rajoituksia ei tule siten säätää, sillä tällaisessa tapauksessa muutos voisi kohdistua pahasti myös pk-yrityksiin, joissa investointeja tehdään velkarahal-la.

Mahdolliset rajoitukset tulisi siksi kohdentaa vain käytännössä havaittuihin ongelmatapauksiin, jotka selvitetään tarkoitusta varten laadittujen analyysien perusteella. Toimenpiteet olisi myös rajattava vain sellaisiin kansainvälisiin tilanteisiin, joissa etujen saaminen on mahdollista etuyhteydessä olevien yritysten lainojen korkojen vähennysoikeuden muodossa. Muut kuin tällaiset lainat liittyvät yritysten normaaliin rahoitustoimintaan ja korkojen vähennysoikeus tulee säilyttää. Yrityksille tulee myös aina antaa oikeus antaa selvitys lainajärjestelyiden taustoista.

Esitämme, että ennen mahdollista jatkotyötä VM:n keräämien selvitysten pohjalta käydään vielä riittävän avoin ja kriittinen keskustelu rajoitussäännösten tarpeellisuudesta.

Uudistuksen ajoituksessa tulee myös ottaa huomioon yritysverotuksessa edessä olevat muut uudistukset ja arvioida korkovähennysten rajoittaminen osana tulevia kokonaisuudistuksia.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
Toimitusjohtaja

Anna Lundén
Johtaja