Kuuleminen hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2006/Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan pääluokka/Liikenneinfrastruktuurin ja joukkoliikenteen merkitys elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Valtiovarainvaliokunta
Liikennejaosto

Lausunto

Suomen liikennepolitiikalla on kaksi suurta haastetta. Ensinnäkin, suuret etäisyydet harvaan asutussa maassa edellyttävät riittäviä panostuksia liikenneinfrastruktuuriin ja nostavat sekä kotimarkkinoilla toimivien yritysten että palkansaajien liikennekustannuksia. Toiseksi, pitkät etäisyydet ulkomaankauppakumppaneihimme aiheuttavat haasteita sekä hintakilpailukyvyllemme että kaupan toimitusten joustavuudelle. Toimivalla liikenneinfrastruktuurilla ja joukkoliikenteellä on siis erityisen suuri merkitys Suomen kilpailukyvylle.

Edellä mainittuja haasteita ja toimivan liikenneinfrastruktuurin merkitystä kansantalouden tuottavuudelle on käsitelty Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan liikennepoliittisen ministerityöryhmän mietinnössä esitettyjen väylähankkeiden toteuttaminen vuosina 2004 – 2013 nostaisi kansantuotteen kasvua 0,3 prosenttiyksiköllä talouden kasvun perusuraan verrattuna. Tämä merkitsisi siis nykyhinnoin yli 500 miljoonan euron kansantuotteen lisäkasvua vuosittain. 30 vuoden vaikutusajalla kumulatiiviset, positiiviset vaikutukset talouskasvuun on puolestaan arvioitu vuoden 2004 hinnoin runsaaksi 7½ miljardiksi euroksi eli yli kaksinkertaiseksi suhteessa hankkeiden vaatimien investointien arvoon. Arvioitu lisäkasvu syntyisi sekä liikennehankkeiden aikaansaamalla tuottavuuden ja tehokkuuden paranemisella että pääomakannan kasvulla. Näiden taloudellisten vaikutusten lisäksi hankkeet kohentaisivat oleellisesti myös liikenneturvallisuutta ja vähentäisivät liikenteen terveyshaittoja.

Liikenneinfrastruktuurilla ja sen kunnolla on myös huomattavia vaikutuksia alueelliselle yritystoiminnalle. Yritysten verkottuminen on useilla toimialoilla välttämätöntä kilpailukyvyn parantamiseksi ja erityisesti syrjäseuduilla sijaitseville yrityksille toimivat liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Suomen Yrittäjät teki huhti-kesäkuussa 2005 aluejärjestöjensä toimitusjohtajille ja aluekehitystyöryhmän jäsenille kyselyn, jossa kysyttiin pk-yritysten kannalta tärkeimpiä aluekehitykseen liittyviä asioita. Vastausten perusteella selvästi suurimmiksi aluekehityksen ongelmiksi koettiin heikot liikenneyhteydet ja liikenneverkon heikko kunto. Myös Suomen Yrittäjien ja Finnveran julkaiseman pk-yritysbarometrin vastauksista käy ilmi, että usealle alueelle toimivat liikenneyhteydet ovat yksi suurimmista elinkeinopolitiikkaan ja kilpailukykyyn liittyvistä ongelmista. Liikenneyhteyksien suuri merkitys on korostunut myös muissa elinkeinoelämän teettämissä kyselyissä, joissa on tiedusteltu yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavia tekijöitä.

Suomen Yrittäjät kokee, että vuoden 2006 talousarvioesityksen väylähankkeisiin olisi tullut kohdentaa enemmän määrärahoja, jotta liikennepoliittisen ministerityöryhmän nimeämät hankkeet olisi voitu toteuttaa ryhmän esittämässä tärkeysjärjestyksessä. Panostukset määrärahoihin sisältävät kuitenkin useita ryhmän esittämiä hankkeita ja positiivista vuoden 2006 talousarvioesityksessä on se, että sen yhteydessä sitouduttiin jo vuonna 2007 toteutettavien tai aloitettavien hankkeiden rahoitukseen. Tämä parantaa infrastruktuuriprojektien ja kansantalouden kehityksen ennustettavuutta.

Samaan aikaan kun talousarvioesityksen liikenneinfrastruktuuripanostuksia voitaneen pitää jokseenkin kohtuullisina, eivät määrärahat perustienpitoon ole riittäviä. Perustienpidon reaaliset määrärahat ovat jo usean vuoden ajan pysyneet suurin piirtein nykyisellä tasollaan huolimatta liikennemäärän huomattavasta kasvusta. Tämä on johtanut tiestön vähittäiseen rapautumiseen varsinkin päätieverkon ulkopuolisilla osuuksilla ja liikenne- ja viestintäministeriön vuoteen 2009 yltävien arvioiden mukaan myös sujuvien ja turvallisten teiden osuus koko runkoverkosta tulisi supistumaan nykyisestä. Onkin todennäköistä, että tiestön kunnon vähittäinen lasku tulee heikentämään useiden suurimpien kasvukeskuksien ulkopuolisten talousalueiden kilpailukykyä ja taloudellista kasvua. Täten tieverkon saattaminen asianmukaiseen kuntoon edellyttää tulevina vuosina tuntuvia lisäyksiä perustienpidon määrärahoihin.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jarkko Soikkeli
pääekonomisti