Lausunto alkoholijuomien toimitusta koskevasta ohjeluonnoksesta

Lupa- ja valvontavirasto
LVV-S/60079/2026

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua alkoholijuomien toimitusta koskevasta Lupa- ja valvontaviraston ohjeluonnoksesta.

Suomen Yrittäjät pitää ohjetta kokonaisuutena tarpeellisena ja pääosin selkeänä. Uusi alkoholijuomien toimitusta koskeva sääntely tuo yrityksille uusia velvoitteita ja käytännön toimintamalleja, minkä vuoksi viranomaisohjeistuksella on tärkeä merkitys erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Ohjeen tarkoituksena on koota yhteen toimitusta koskevat keskeiset säännökset, selkeyttää niiden tulkintaa sekä toimia toimituspassikokeen oppimateriaalina.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että ohjeessa kuvataan uuden sääntelyn soveltamista varsin käytännönläheisesti ja käsitellään kattavasti muun muassa toimitusluvanhaltijan ja toimittajan velvollisuuksia, toimituspassia, ikärajavalvontaa, päihtymyksen arviointia, toimituskieltoja, toimitusaikoja, omavalvontaa sekä valvontaa ja seuraamuksia.

Ohjetta tulisi kuitenkin edelleen kehittää erityisesti yritysten oikeusvarmuuden, sääntelyn ymmärrettävyyden ja pk-yritysten hallinnollisen taakan näkökulmasta.

1. Lakiin perustuvat velvollisuudet ja viranomaisen suositukset erotettava selkeästi

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että lopullisessa ohjeessa erotetaan nykyistä selkeämmin toisistaan lakiin tai asetukseen perustuvat velvollisuudet, viranomaisen tulkinnat sekä suositeltavat hyvät käytännöt.

Luonnoksessa käytetään rinnakkain ilmaisuja kuten ”pitää”, ”täytyy”, ”on syytä”, ”erityistä huomiota pitää kiinnittää” ja ”voi”. Yrityksen näkökulmasta ei kaikissa tilanteissa ole selvää, mikä menettely on oikeudellisesti velvoittavaa ja mikä puolestaan viranomaisen suosittelema toimintatapa.

Tällä erolla on erityistä merkitystä, koska ohjetta on tarkoitus käyttää paitsi yritysten toiminnan ohjaamiseen myös toimituspassikokeen oppimateriaalina. Ohje ei saa käytännössä muodostaa yrityksille uusia velvollisuuksia, joille ei ole perustaa laissa tai asetuksessa.

Esimerkiksi ikärajavalvontaa koskevassa kohdassa todetaan, että alkoholijuoman toimittajan on syytä tarkastaa vastaanottajan ikä ja henkilötodistuksessa oleva kuva riippumatta siitä, minkä ikäiseltä vastaanottaja vaikuttaa. Jos kyse on viranomaisen suosituksesta tarkastaa kaikkien vastaanottajien henkilöllisyystodistus, tämä tulisi ilmaista nimenomaisesti suosituksena eikä tavalla, joka voi antaa kuvan lakisääteisestä velvollisuudesta.

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että ohjeessa eroteltaisiin esimerkiksi visuaalisesti toisistaan:

lakiin perustuva velvollisuus, viranomaisen tulkinta ja suositeltava hyvä käytäntö.

Tämä parantaisi olennaisesti ohjeen käytettävyyttä sekä yritysten oikeusvarmuutta.

2. Ikärajavalvontaa koskevaa ohjeistusta selkeytettävä

Ikärajavalvonta on yksi uuden toimitusmallin keskeisimmistä käytännön velvollisuuksista, minkä vuoksi siihen liittyvien menettelyjen tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä.

Ohjeessa todetaan yhtäältä, että vastaanottaja on velvollinen todistamaan ikänsä viranomaisen myöntämällä luotettavalla kuvallisella asiakirjalla. Toisaalta ohjeessa suositellaan henkilöllisyystodistuksen tarkistamista riippumatta siitä, minkä ikäiseltä vastaanottaja vaikuttaa.

Ohjeessa käsitellään lisäksi erikseen tilannetta, jossa vastaanottaja ei täytä vaadittua ikärajaa, ja tilannetta, jossa vastaanottaja ei pysty esittämään henkilötodistusta. Jälkimmäisessä tilanteessa toimitus voidaan ohjeen mukaan tehdä myöhemmin, kun vastaanottaja pystyy osoittamaan ikänsä.

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että ohjeeseen lisätään selkeä käytännön toimintamalli tai päätöspuu, jossa kuvataan:

• milloin henkilöllisyystodistus on tarkastettava;

• mitkä asiakirjat hyväksytään;

• miten toimitaan, jos asiakirjaa ei ole mukana;

• milloin toimitus on palautettava myyjälle; sekä

• milloin toimitus voidaan tehdä uudelleen myöhemmin.

Yksinkertainen toimintamalli vähentäisi virheitä käytännön toimitustilanteissa ja helpottaisi myös työntekijöiden perehdyttämistä.

3. Alkoholin välittämisen epäilyä koskeva harkinta tarvitsee konkreettisempia esimerkkejä

Ohjeen mukaan alkoholijuomaa ei saa luovuttaa, jos on perusteltu syy olettaa sen luvatonta luovuttamista tai välittämistä. Ohjeessa todetaan myös, että erityistä huomiota tulee kiinnittää suuriin alkoholimääriin sekä tilanteisiin, joissa vastaanottajan seurassa on nuoria henkilöitä.

Velvollisuus asettaa yksittäiselle toimittajalle huomattavan harkintavastuun. Käytännön toimitustilanteet ovat usein lyhyitä, eikä esimerkiksi ruokalähetiltä tai kuljettajalta voida edellyttää laajaa asiakkaan tarkoitusperien selvittämistä.

Ohjeeseen tulisi lisätä esimerkiksi oikeuskäytäntöön perustuen käytännön esimerkkejä siitä, millaiset objektiivisesti havaittavat seikat voivat muodostaa laissa tarkoitetun perustellun syyn epäillä alkoholin luvatonta välittämistä ja millaiset seikat eivät sitä yksinään muodosta.

Samalla olisi tärkeää tuoda selvästi esiin, ettei esimerkiksi alaikäisen henkilön läsnäolo samassa asunnossa tai toimituspaikassa sellaisenaan muodosta perusteltua syytä kieltäytyä luovutuksesta.

4. Toimituskieltopaikkojen tunnistamista ei voida jättää yksin yritysten vastuulle

Ohjeluonnoksen mukaan toimitusluvanhaltija ja alkoholijuoman toimittaja vastaavat siitä, ettei alkoholijuomia toimiteta paikkoihin, joihin toimitus on kielletty. Samalla ohjeessa todetaan nimenomaisesti, etteivät valvontaviranomaiset ylläpidä listausta toimituskieltopaikoista. Tämä muodostaa yritysten kannalta käytännön ongelman.

Toimituskielto koskee esimerkiksi ennakkoon hyväksyttyä anniskelualuetta, yleisötilaisuutta tai yleistä paikkaa, jossa poliisi on kieltänyt alkoholijuomien nauttimisen. Kaikissa tilanteissa toimituksen suorittavalla yrityksellä tai yksittäisellä toimittajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta tietää, onko tietty osoite tai alue kyseisellä hetkellä toimituskiellon piirissä.

Suomen Yrittäjät pitää tarpeellisena, että viranomaiset tarjoavat yritysten käyttöön mahdollisimman helposti saatavilla olevan tietolähteen toimituskieltopaikoista tai ainakin selkeät menettelyohjeet siitä, miten yrityksen edellytetään asia selvittävän.

Yritykselle ei myöskään tule aiheutua seuraamusriskiä tilanteessa, jossa toimitusluvanhaltija tai toimittaja on tehnyt kohtuudella edellytettävät tarkistukset, mutta toimituskiellosta ei ole ollut tosiasiallisesti saatavilla tietoa.

5. Omavalvontavelvoitteiden toteuttamista on helpotettava pk-yrityksissä

Omavalvontasuunnitelmalle asetetaan ohjeessa varsin kattavat sisältövaatimukset. Suunnitelmassa on käsiteltävä muun muassa toiminnan laajuutta ja toiminta-aluetta, riskitilanteita, toimituksesta kieltäytymistä, alkoholin välittämisen estämistä, ikärajavalvontaa, toimitusaikoja sekä henkilöstön tehtäviä ja valvontamenettelyjä.

Lisäksi yrityksen tulee muun muassa arvioida suunnitelman toteutumista vuosittain, pitää se ajan tasalla ja ylläpitää kirjanpitoa henkilökunnan osaamisesta, perehdytyksistä ja toimituspassien tarkastamisesta. Vaatimukset ovat erityisesti mikro- ja pienyrityksille merkittävä hallinnollinen kokonaisuus.

Suomen Yrittäjät pitää myönteisenä, että omavalvontasuunnitelma voidaan yhdistää elintarvikelain tai tupakkalain mukaiseen omavalvontasuunnitelmaan ja että se voidaan laatia sähköisesti.

Hallinnollisen taakan vähentämiseksi Lupa- ja valvontaviraston tulisi kuitenkin julkaista ohjeen yhteydessä maksuton ja helposti muokattava omavalvontasuunnitelman mallipohja erityisesti mikro- ja pienyritysten käyttöön. Myös henkilöstön perehdytysten, osaamisen ja toimituspassien tarkistamisen kirjanpitoon tulisi tarjota yksinkertainen mallipohja.

Viranomaisohjauksen tavoitteena tulisi olla, että yritys voi täyttää velvollisuutensa mahdollisimman helposti ilman tarvetta hankkia ulkopuolista juridista tai hallinnollista asiantuntija-apua.

6. Epäonnistuneiden ja uudelleen tehtävien toimitusten käytännön tilanteita tulisi käsitellä tarkemmin

Ohjeluonnoksessa kuvataan useissa kohdissa tilanteita, joissa alkoholijuomia ei voida luovuttaa asiakkaalle ja toimitus on joko palautettava myyjälle tai tehtävä uudelleen sallittuna ajankohtana. Esimerkiksi toimituskiellon vuoksi epäonnistunut toimitus voidaan palauttaa tai toimittaa myöhemmin toiseen sallittuun paikkaan.

Yritystoiminnan kannalta tällaisiin tilanteisiin liittyy kuitenkin myös käytännön kysymyksiä kustannusten ja sopimusehtojen näkökulmasta.

Ohjeessa olisi hyödyllistä todeta, että toimituspalvelua tarjoavan yrityksen olisi suotavaa määritellä toimitusehdoissaan selkeästi, miten menetellään esimerkiksi silloin, kun:

• vastaanottajaa ei tavoiteta;

• vastaanottaja ei pysty osoittamaan ikäänsä;

• alkoholijuomaa ei voida luovuttaa vastaanottajan päihtymyksen vuoksi;

• toimituspaikka osoittautuu kielletyksi; tai

• toimitus joudutaan tekemään uudelleen.

Vaikka kustannusvastuun määräytyminen ei kaikilta osin kuulu alkoholilain soveltamisalaan, käytännön toimintaa koskeva ohjaus auttaisi yrityksiä rakentamaan toimivat ja ennakoitavat toimitusehdot.

7. Toimittajille tarvitaan lyhyt käytännön tarkistuslista

Ohjeluonnos on kattava, mutta yli 20-sivuisena se ei sellaisenaan sovellu yksittäisen toimittajan käytännön työkaluksi toimitustilanteessa.

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että Lupa- ja valvontavirasto laatii ohjeen liitteeksi yhden sivun mittaisen käytännön tarkistuslistan tai päätöspuun, jonka avulla toimittaja voi nopeasti arvioida alkoholijuoman luovuttamisen edellytykset.

Tarkistuslistassa voitaisiin käydä yksinkertaisesti läpi ainakin seuraavat kysymykset:

1. Onko toimitus sallittuna aikana?
2. Onko toimituspaikka sallittu?
3. Onko vastaanottaja henkilökohtaisesti paikalla?
4. Täyttääkö vastaanottaja ikärajan?
5. Onko ikä tarvittaessa asianmukaisesti todennettu?
6. Onko vastaanottajan päihtymys selvästi havaittavissa tai käyttäytyykö hän häiritsevästi?
7. Onko perusteltua syytä epäillä alkoholin luvatonta välittämistä?
8. Miten toimitaan, jos toimitusta ei voida luovuttaa?

Tällainen käytännön materiaali tukisi sääntelyn tavoitteita ja vähentäisi samalla yritysten riskiä tahattomiin rikkomuksiin.

8. Valvonnassa korostettava neuvontaa, riskiperusteisuutta ja suhteellisuutta

Suomen Yrittäjät pitää myönteisenä, että ohjeluonnoksen mukaan viranomaisvalvonnan lähtökohtana on yritysten ohjaaminen ja neuvominen. Ohjeessa todetaan lisäksi, että etätarkastuksilla pyritään tukemaan luvanhaltijaa omavalvonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Toisaalta valvontaa voidaan tehdä myös yllätyksellisesti ja koeostojen avulla, ja rikkomuksista voidaan määrätä seuraamusmaksu tai vakavimmissa tilanteissa peruuttaa lupa.

Koska kyse on kokonaan uudesta toimitusjärjestelmästä, Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että erityisesti sääntelyn toimeenpanon alkuvaiheessa valvonnassa korostetaan neuvontaa, suhteellisuutta sekä yrityksen mahdollisuutta korjata vähäiset ja tahattomat puutteet.

Ohjeessa olisi perusteltua tuoda vielä nykyistä selvemmin esiin valvonnan riskiperusteisuus ja seuraamusten suhteellisuus. Hyvässä uskossa toimivan yrityksen vähäistä menettelyvirhettä ei tule rinnastaa tahalliseen tai toistuvaan lainvastaiseen toimintaan.

9. Lopuksi

Suomen Yrittäjät pitää Alkoholijuomien toimitus -ohjeluonnosta hyvänä ja tarpeellisena lähtökohtana uuden sääntelyn toimeenpanolle. Erityisen tärkeää on, että yritykset saavat ennen uuden toimitustoiminnan alkamista riittävän selkeät ja käytännössä sovellettavat ohjeet.

Ohjeen jatkovalmistelussa tulisi erityisesti:

• erottaa selvästi lakiin perustuvat velvollisuudet, viranomaisen tulkinnat ja suositukset;

• selkeyttää ikärajavalvontaa ja alkoholin mahdollista välittämistä koskevia toimintamalleja;

• parantaa yritysten mahdollisuuksia tunnistaa toimituskieltopaikat;

• tarjota pk-yrityksille valmiit omavalvonnan ja siihen liittyvän kirjanpidon mallipohjat;

• täydentää ohjeistusta epäonnistuneiden ja uudelleen tehtävien toimitusten osalta;

• laatia yksittäisille toimittajille lyhyt käytännön tarkistuslista; sekä

• korostaa valvonnassa neuvontaa, riskiperusteisuutta ja suhteellisuutta.

Selkeä ja ennakoitava viranomaisohjeistus tukee sekä alkoholilain tavoitteiden toteutumista että uuden toimitusmallin sujuvaa käyttöönottoa. Erityisesti pienissä yrityksissä velvoitteiden tulee olla mahdollista ymmärtää ja toteuttaa ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät