Lausunto elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne – selvityksestä

Valtiovarainministeriö

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksiä Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja kuntarakenneuudistukseen sekä kuntalain kokonaisuudistukseen.

Uusien työpaikkojen syntyminen viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana on painottunut pk-yrityssektorille. Tulevaisuudessa työpaikat syntyvät entistä enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joka tulee muuttamaan talouden ja työelämän rakenteita merkittävästi. Kuntien tulevaisuuden elinvoima rakentuu entistä enemmän hyvän elinkeinopolitiikan varaan. (ks. liitteet).

Hallituksen kaavailema kunnallishallinnon rakenneuudistus ja kuntalain uudistus ovat pk-yrityksien kannalta merkittäviä muutoksia. Kunta on yksittäisen yrityksen tärkein ja lähin yhteistyökumppani, joten kuntauudistuksella on väistämättömiä vaikutuksia myös yritysten toimintaedellytyksiin.

Kuntien oikein kohdennetulla elinkeinopolitiikalla pystytään merkittävästi vaikuttamaan yrityksien toimintaedellytyksiin kunnan alueella. Jokaisen kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset ja toimintatavat ovat osin jo muuttuneet, mutta nyt muutos kiihtynee. Lähivuosina tarvitaan hyviä ideoita ja sovelluksia siitä, millaista kunnan tehokas elinkeinopolitiikka tulevaisuudessa on.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan kunnan tulee, ollakseen elinvoimainen, lähivuosina panostaa entistä enemmän seuraavaan kahteen tavoitteeseen:

1. tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen

2. menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen.

Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen. Näihin tavoitteisiin kunta taas ei voi päästä ilman yrityksiä, ovat ne sitten paikallisia, seudullisia tai valtakunnallisia. Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden järjestäminen vaan oman elinvoiman turvaamiseksi edistää elinkeinojen edellytyksiä, työllisyyttä, vahvistaa veropohjaa ja siksikin panostaa yrittäjyyden edistämiseen.

Mitä kuntien rakenneuudistukseen tulee, Suomen Yrittäjät toteavat seuraavaa:

1. Kuntakoko ei sinänsä ratkaise kunnan tehokkuutta.

2. Monissa tapauksissa resurssien yhdistäminen on kuitenkin palveluiden järjestämiseksi perusteltua.

3. Mahdollinen kuntien yhdistäminen on jätettävä kuntien itsensä päätettäväksi.

Kuntien rakennemuutoksen taloudelliset hyödyt eivät kerry pelkästään hallinnon päällekkäisyyksien purkamisesta. Mikäli kuntakoko kasvaa, tavoitteina tulee pitää esimerkiksi seuraavia:

– toiminta elinkeinoelämän suuntaan aktivoituu
– yhdyskuntarakenne eheytyy
– kuntien välisten (sisä-)rajojen häiritsevät esteet saadaan poistettua
– kuntien hankintaosaaminen paranee
– epäterveeseen kilpailuun liittyviä tekijöitä saadaan vähennettyä
– kuntien riskienhallinta paranee

Näillä kaikilla tekijöillä on suorat kytkennät kuntatalouteen ja yrityksien toimintaan.

Vähintäänkin yhtä tärkeänä rakennekysymysten kanssa yrittäjäjärjestö näkee kuntalain uudistamisen ja pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisen tämän kautta.

Uudistus voi luoda riskejä pk-yritysten arkeen. Esimerkiksi suuremmat hankintayksiköt ja hankintakokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Kotimaisten pk-yrityksien toiminnan turvaamiseksi tulee aina huomioida myös pienempien yritysten mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin.

Niinikään pk-yrityksien palveleminen perinteisen elinkeinopolitiikan kysymyksissä voi heikentyä, sillä kuntakoon kasvaessa myös pk-yrittäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet karkaavat hieman kauemmas tutusta toimintaympäristöstä. Yrittäjäjärjestön toimesta kuntiin on tarjottu jo pitkään elinkeinostrategioita ja päätöksien yritysvaikutuksien
arviointimenettelyä. Kuntauudistuksen ja kuntalain uudistuksen yhteydessä on syytä varmistaa jopa lainsäädännöllä, että elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa.

Kuntalakiin velvoite laatia palvelustrategia

Palvelustrategioiden tarve on noussut viime vuosina esille monessa yhteydessä kuntien palvelutuotannon kehittämisestä puhuttaessa. Kataisen hallituksen ohjelmassa palvelustrategiat nostetaan yhtä lailla keskeiseksi keinoksi tarkastella palvelujen tuottamista ja tulevaisuuden palvelutarpeita.

Monissa Suomen kunnissa on jo laadittu palvelustrategioita määrittämään kunnan tahtotilaa palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan strategioiden sisältö on kuitenkin hyvin kirjava ja niiden tehtävää ja tarkoitusta ei ole aina välttämättä ymmärretty kunnassa. Usein palvelustrategioista puuttuvat myös riittävän selkeät linjaukset siitä, mitä palveluja kunta tulevaisuudessa järjestää omana, mitä yhteistyönä muiden kuntien kanssa ja mitä ostetaan yksityisiltä palvelutuottajilta. Tämä linjattomuus hankaloittaa yritysten toimintaa ja toiminnan sekä investointien pitkäjänteistä suunnittelua sillä monien pk-yritysten liiketoiminnasta suuri osa muodostuu kunnan ostopalveluista.

Kuntien tulee yleisemminkin tulevaisuudessa ottaa enemmän vastuuta palvelumarkkinoiden kehittymisestä. Esimerkiksi hankintalain mahdollisen uudistamisen yhteydessä kunnille tulisi antaa selkeä velvoite kehittää markkinoiden toimivuutta. Se on myös kuntien etu.

Palvelustrategia on hyvä tapa edistää tätä tahtotilaa. Suomen Yrittäjien mielestä kuntalain uudistuksessa lakiin tulisi säätää kunnille talousarviota – ja suunnitelmaa (65 §) vastaava velvoite laatia palvelustrategia.
Lain kirjaus voi olla esimerkiksi seuraavankaltainen:
Valtuuston on kunkin valtuustokauden ensimmäisenä vuotena hyväksyttävä kunnalle palvelustrategia kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.

Palvelustrategiassa kunnan tulisi määritellä pitkän aikavälin näkemykset seuraaviin asioihin:
1. Mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta.

2. Lisäksi on korostettava miten kunta muuten luo edellytyksiä yksityisen palvelutuotannon kehittämiseksi. Kyseeseen tulevat mm. palvelusetelit ja palvelualoitteet.

3. Kunnallisten liikelaitosten ja kuntien in-house – yhtiöiden rooli kunnan palvelutuotannossa.

4. Kunnan tahtotila kehittää palveluita yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa

Palvelustrateginen tarkastelu tulisi tehdä aina kun mahdollista myös
seudullisesti.

Palvelualoitteella vaihtoehtoja kunnan palvelutuotantoon

Hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota kuntien kustannuslaskennan kehittämiseen ja sinne on kirjattu tavoite edistää palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. On tärkeää huolehtia tämän tavoitteen onnistumisesta. Kustannustenlaskennan kehittämiseen tarvitaan myös konkreettisia toimia, jotka edesauttavat kunnan oman palvelutuotannon todellisten kustannusten määrittämistä.

Palvelualoite on Ruotsissa 38 kunnassa käytössä oleva menettely. Se on hyväksi havaittu tapa edistää kustannusten vertailua. Palvelualoite tarkoittaa sitä, että kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdollisuuden esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa.

Aloiteprosessissa kunnan tulee

1. ottaa ehdotus vastaan
2. arvioida oman vastaavan palvelun laatu ja kustannukset
3. vertailla omaa ja ehdotettua vaihtoehtoista tuotantotapaa
4. päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin aloite-ehdotus sekä tehty arviointi ja vertailu antavat aihetta.

Suomen Yrittäjät näkee tämän palvelualoitekäytännön hyväksi esimerkiksi ja mielestämme tätä käytäntöä tulisi edistää kunnissa. Muutamat kunnat, mm. Helsinki on aloittanut palvelualoitekokeilun selvittämisen. Valtiovarainministeriö voisi hyvin tukea näitä kokeiluhankkeita, jotka edistävät myös samalla kuntien kustannuslaskennan kehittämistä.

Yritysvaikutusten arviointi osaksi kuntien elinkeinopolitiikkaa

Kuntien päätöksenteon vaikutusten arvioinnista ei toistaiseksi ole ohjeita eikä määräyksiä. Kuitenkin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa kilpailu- ja yritysvaikutusten arviointi on erittäin tarpeellista tasapuolisen kilpailun edistämiseksi. Suomen Yrittäjät näkee tärkeänä sen, että kunnissa luodaan ja otetaan käyttöön toimivia malleja, joilla päätösten vaikutuksia arvioidaan osana normaalia valmisteluprosessia. Valtion tulisi osaltaan edistää kuntien yritysvaikutusten arvioinnin kehittämistä.

Yritysvaikutusten arvioinnin merkitys korostuu, mikäli keskimääräinen kuntakoko Suomessa kasvaa. Kuntien reuna-alueiden elinvoiman ja palveluiden kehittäminen tulevat näkemyksemme mukaan olemaan entistä enemmän pk-yritysten vastuulla. Tämä lisää mielestämme entisestään kunnan vastuuta tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittämisestä. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne on myös kuntatalouden kannalta edullinen.

Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan pelisäännöt selväksi

Suomen Yrittäjät pitää kunnallisten liikelaitosten ja kuntien In house – yhtiöiden toiminnan määrittelyä keskeisenä kysymyksenä kuntien elinkeinopolitiikan pelisääntöjen määrittelyssä. Selkeiden pelisääntöjen tarpeellisuus korostuu kuntakoon kasvaessa. Jo nyt on nähtävissä suurten kuntien yhtiöittävän toimintojaan merkittävissä määrin. Tämän takia on erittäin tarpeellista, että lainsäädännössä huomioidaan kilpailuneutraliteetin turvaaminen.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Tämän periaate tulee kirjata lakiin kuntalain uudistamisen yhteydessä.

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa, Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan kunnilla tulee säilyttää myös verotuksellisia kannusteita yritystoimintaan kannustavan elinkeinopolitiikan harjoittamiseen kunnan alueella.

Yrittäjien näkemykset kuntien elinkeinopolitiikan tilasta

Suomen Yrittäjät kysyy kahden vuoden välein jäsenistöltään näkemyksiä Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyllä kuntien elinkeinopolitiikan tilasta. Tammikuussa 2012 valmistuneeseen elinkeinopolitiikan mittaristokyselyyn vastasi yli 3 300 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.

Kyselyssä nousi esille kuntien elinkeinopolitiikan keskeisimmät kehittämiskohteet. Yrittäjien mielestä ne ovat kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka, julkisten palveluiden järjestäminen (palvelustrategiat) ja kuntien hankintapolitiikka sekä päätösten yritysvaikutusten arviointi (ks. liite).

Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn yhteydessä Suomen Yrittäjät selvitti yrittäjien suhtautumista kuntaliitoksiin. Kyselyn perusteella 58 % kannattaa kuntaliitoksia, mutta ei pakkoliitoksia. Lisäksi 24 % yrittäjistä olisi valmis pakkoliitoksiin. Kuntaliitosten kannatus yrittäjien keskuudessa on siis kohtuullisen korkea. Kun kyselyssä kysyttiin oman kunnan liitokseen suhtautumisesta, niin tällöin 45 % vastaajista ei kannata oman kunnan liitosta lähitulevaisuudessa.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja