Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalla laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan asiassa kohteliaimmin seuraavaa.

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (jäljempänä ”tasa-arvolaki”) siten, että sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Lisäksi lakia täydennettäisiin velvoitteella edistää sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvoa. Lain oppilaitoksia koskevat säännökset laajennettaisiin koskemaan myös perusopetusta antavia oppilaitoksia. Esityksen perusteella eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisen perusteella olisi jatkossa kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöön itseensä tai hänen läheiseensä liittyvään tosiseikkaan tai oletukseen. Uudistuksella halutaan näin ollen tehdä rangaistavaksi myös niin kutsuttu läheissyrjintä.

Suomen Yrittäjät pitää esityksen tavoitetta perustuslaissa turvatun yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun toteuttamisesta myös sukupuolivähemmistöjen osalta positiivisena ja kannatettavana. Lisäksi pidämme tavoiteltavana sukupuolivähemmistöön kuuluvia henkilöitä sekä heidän kohtaamiaan ongelmatilanteita koskevan tietoisuuden lisäämistä. Järjestö suhtautuu kuitenkin varauksellisesti osaan nyt esillä olevista muutoksista ja katsoo, että lakiesityksen mukaisiin tavoitteisiin tulisi pyrkiä muilla kuin nyt esitettävillä, osittain ylimitoitetuilla keinoilla.

Lainsäädännön toteuttamisvaihtojen osalta todetaan, että sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän osalta on käyty muun muassa yhdenvertaisuuslakia koskevan uudistuksen yhteydessä keskustelua siitä, pitäisikö näitä koskevat säännökset sisällyttää tasa-arvolakiin vai yhdenvertaisuuslakiin. Kuten perusteluissa on todettu, kytkeytyy henkilön oma sukupuoli-identiteetti sekä sukupuolen ilmaisu läheisesti henkilön sukupuoleen ja tällä perusteella pidämme näihin kohdistuvaa syrjintää koskevan sääntelyn sisällyttämistä osaksi tasa-arvolakia perusteltuna.

Lain valmistelu

Lakiesitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Koska lakiesityksen vaikutukset kohdistuvat suurelta osin työelämään ja työlainsäädännön vaikutusalueelle, on huomattava valitun valmistelutavan olevan normaalista työlainsäädännön valmistelusta poikkeava. Lisäksi on huomioitava, ettei pienten yritysten edustusta ole lainkaan kuultu esitystä valmisteltaessa. Esityksen vaikutuksia pieniin yrityksiin ei myöskään ole otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa.

Sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvon edistäminen

Lakiesityksen mukaan työnantajan tulisi jatkossa tasa-arvosuunnitelmia laadittaessa sekä tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä päätettäessä ottaa huomioon sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvon edistäminen. Pidämme puutteellisena, ettei esityksestä tai sen perusteluista käy kuitenkaan konkreettisesti ilmi, millä tavoin työnantajan tulisi tämä huomioiminen sekä tasa-arvon edistäminen käytännössä tehdä. Lisäksi työnantajalle asetettava velvoite huomioida tasa-arvosuunnitelmassaan myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt, lisää työnantajan hallinnollista taakkaa. Esityksessä ja sen perusteluissa esitettyä kuvausta velvoitteen sisällöstä voidaan pitää epämääräisenä.

Lisäksi työnantajan edistämisvelvoitteen toteuttamista hankaloittavana seikkana on huomioitava, ettei työnantaja tasa-arvosuunnitelmassaan voi tehdä samanlaista erittelyä sukupuolivähemmistöön kuuluvien tehtävien luokituksesta, palkoista tai palkkaeroista kuin naisten ja miesten kohdalla, koska sukupuolivähemmistöön kuuluminen on yksityisyyden suojan piiriin kuuluva seikka.

Läheissyrjintään sekä oletukseen perustuvaan syrjintään liittyvät ongelmat

Esillä olevan ehdotuksen 8 §:n 2 momentin mukaan ”eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöön itseensä tai hänen läheiseensä liittyvään tosiseikkaan tai oletukseen”. Kuvatun kaltainen laajennus syrjintäperusteisiin on huomattava sekä ongelmallinen ja omiaan aiheuttamaan tulkintaongelmia sekä mahdollisesti myös lisäämään perusteettomia väitteitä syrjinnästä.

Tasa-arvolain 10 §:n mukaan työnantajan on viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista sellaiselle työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutuneensa lain 8 §:n 1 momentin kohdissa tarkoitetun syrjinnän kohteeksi. Kun nyt esitetyssä, 8 pykälään lisättävässä 2 momentissa viitataan kyseisen pykälän ensimmäiseen momenttiin, on ensinnäkin epäselvää, tarkoittaako tämä myös 10 §:n mukaisen selvitysvelvollisuuden ulottamista koskemaan kyseistä lisäystä. Mikäli näin on, se tarkoittaisi, että työnantajan tulisi viivytyksettä antaa kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista myös sellaiselle työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo tulleensa syrjityksi työnantajan häneen tai läheiseensä kohdistaman olettaman perusteella. Sen lisäksi, että esitetyn kaltainen lisäys tulisi väistämättä lisäämään perusteettomasti työnantajan hallinnollista taakkaa, olisi tällaisen selvityksen antaminen käytännössä mahdotonta. Olisi kohtuutonta edellyttää työnantajalta käytännössä milloin tahansa selvitystä siitä, mitä tämän katsotaan toiminnallisia ratkaisuja tehdessään olettaneen.

On tärkeää, etteivät säädösuudistukset johda tai kannusta tarkoitustensa vastaiseen käyttöön. Toisaalta on myös huomioitava, että liian tiukka ja tarkkaan määritelty sääntely voi äärimmilleen vietynä kääntyä tarkoitustaan vastaan ja pahimmillaan johtaa sääntelyllä suojatuksi tarkoitettujen henkilöiden tosiasiallisen aseman heikkenemiseen työmarkkinoilla. Kun otetaan huomioon lisäksi ne työnantajien käytännössä kohtaamat ongelmat, joissa syrjintäväitteillä on tosiasiassa pyritty saavuttamaan perusteettomia etuja, ei esitetyn kaltaisia uudistuksia tulisi tehdä ilman, että niiden seurauksia ja vaikutuksia yritysten toimintaan on huolellisesti tarkasteltu.

Esityksen osalta on lisäksi huomattava, että lain perusteluissa on läheisen käsite, jonka voidaan perustellusti sanoa olevan tulkinnanvarainen, esitetty varsin laajaksi. Perusteluissa esitetystä sanamuodosta ei myöskään käy selkeästi ilmi, onko muotoilu ”säännöksen tarkoittama läheinen voisi olla henkilön aviopuoliso, vanhempi, lapsi, sisarus tai asuinkumppani.” tarkoitettu esimerkinomaiseksi vai suljetuksi luetteloksi. Toiseksi pidämme puutteellisena sitä, ettei esityksen vaikutusten arvioinnissa ole myöskään otettu lainkaan kantaa esitetyn lisäyksen vaikutuksiin. Lisäksi, käynnissä olevan yhdenvertaisuuslain muutostyön yhteydessä on esitetty perhesuhteita lain mukaan kielletyksi syrjintäperusteeksi. Tämän johdosta voidaan todeta, ettei läheissyrjinnästä, joka tosiasiassa tarkoittaisi työntekijän syrjintää perhesuhteiden perusteella, ole tarvetta säätää nyt esillä olevan muutoksen yhteydessä.

Suomen Yrittäjät katsoo, että läheissyrjintää sekä olettamaan perustuvaa syrjintää koskeva 8 §:n 2 momentti tulee lain jatkovalmistelussa poistaa kokonaan.

Lopuksi

Suomen Yrittäjät pitää tasa-arvon sekä yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen toteutumista ensiarvoisen tärkeänä ja kannatettavana. Katsomme kuitenkin, että lainsäädännön tasolla tapahtuva velvoitteiden lisääminen työnantajille ei ole oikea tapa pyrkiä vähentämään tiettyä ihmisryhmää kohtaan kohdistuvia ennakkoluuloja, etenkään kun nyt käsiteltävässä lakiesityksessä ei ole tarkasti määritelty mainittujen velvoitteiden sisältöä, seurauksia tai sitä, miten ne tulisi käytännössä toteuttaa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Atte Rytkönen
lainopillinen asiamies