Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (säännökset lukukausimaksuista)

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitys-luonnoksesta, jossa esitetään yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäväksi säännökset EU/ETA –alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. Lukukausimaksun suuruus olisi vähintään 4000 euroa.

Suomen Yrittäjät kannattaa yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muuttamista esityksen mukaisesti. Koulutus on yksi maailman nopeimmin kasvavista liiketoimintasektoreista. Maailmanlaajuisesti pääosa koulutuspalveluiden kaupan arvosta muodostuu tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen myynnistä.

Esitys on kuitenkin edelleen maltillinen. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattamisen ja korkeakoulujen niukkenevien resurssien näkökulmasta lukukausimaksun rajaaminen EU/ETA -alueen ulkopuolelle ei ole kuitenkaan paras ratkaisu. Maksulliset markkinat tulisi avata kaikkeen vieraskieliseen korkeakoulutukseen. On toivottavaa, että esimerkiksi Viron mallia seurataan tarkasti ja hyödynnetään mahdolliset onnistuneet toimintamallit Suomessa myöhäisemmässä vaiheessa lainsäädäntöä edelleen muuttamalla.

Lakeihin lisättävät säännökset tarkoittavat, että suomalaisten korkeakoulujen tulee tarjota uskottava ympäristö kansainvälisen tason opetukselle ja tutkimukselle. Jos korkeakoulu aloittaa koulutusviennin, päätöksen tulee olla strateginen ja operatiivisen toiminnan laadukasta. Toiminnan tulee olla ammattimaista ja riittävästi resursoitua. Voimavaroja pitää suunnata koulutusviennin osaamisen kehittämiseen oppilaitoksissa, viennin tukimekanismeihin sekä kansallisten toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen.

Esityksessä korostettiin apurahojen hyödyntämistä opiskelijarekrytoinnissa. Tämän lisäksi on määriteltävä, miten kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyövaroja käytetään kehitysmaista tulevien opiskelijoiden tukemiseen. Keskeisten ministeriöiden (OKM, TEM, UM) tulee yhdessä valmistella kehitysyhteistyön linjaukset niin, että kansallisella tasolla tunnistetaan, mikä osa koulutusviennistä on kehitysyhteistyötä ja mikä markkinaehtoista koulutusvientiä. Kansallisessa, oppilaitoskohtaisissa ja oppilaitosten yhteisessä koulutusvientitoiminnassa tulee selkeyttää,

• mistä maista halutaan opiskelijoita rekrytoida? Parhaita voidaan houkutella stipendein ja apurahoin.
• Kenelle ja mihin maihin tarjotaan maksullista, kovan rahan koulutusta?
• Mihin maihin kohdennetaan koulutusta kehitysyhteistyön kautta? Tällöin hyödynnetään kehitysyhteistyön resursseja.

Opiskelijoiden integroituminen suomalaisille työmarkkinoille

Alueiden vetovoimaisuuden, elinkeinoelämän ja yritysten kannalta on tärkeää, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opintojen aikaiset kytkennät työelämään toimivat hyvin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi harjoittelupaikkoja alan yrityksissä sekä oppilaitosten ja pk-yritysten tiivistä yhteistyötä. Rekrytointikäytänteet ja oppilaitosten yritys- ja työnantajayhteistyön tukipalvelut ovat erityisen tärkeitä, jotta tavoitetaan pienet ja keskisuuret yritykset.

Yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä tulee olla saumatonta ja molempia osapuolia palvelevaa. Oppilaitosten tulee saada keskittyä koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen vientiin yritysten hoitaessa koulutusvientiin liittyvät muut prosessit.

Suomen Yrittäjät

Mika Tuuliainen
koulutusasioiden päällikkö